Kirjoja ja artikkeleita Hangosta

Ajattelin laatia kiinnostuneille avuksi Hankoa 1940–1944 koskevan bibliografian, "eli onhan noita kirjoja kirjoitettu", koska lähteiden löytäminen voi olla vaikeaa. Ruotsinkielisiä ja tanskankielisiä teoksia saattaa puuttua luettelosta, samoin todennäköisesti venäläisiä yleisesityksiä joissa Hangon taisteluista 1941:

HS 5.12.1941

Tutkimuskirjallisuus:

Ahde, Jaakko. Tulen ja raudan rannat. Gummerus (1980) (ks. Kirjasampo)

Bitva za Leningrad. Moskva (1964)

Černyšev, Aleksandr Alekseevič. Oborona poluostrova Hanko. Veče (2011)

Ekman, Per-Olof. Meririntama: merisotatapahtumat Itämeren pohjoisosassa 1941-1944. WSOY (1983)

Ekman, Per-Olof. Sjöfront. Sjökrigshändelserna i norra Östersjöområdet 1941–1944. Jakobstad (1981).

Halén, Harry. Hangon neuvostotukikohta 1940-1941 (Voenno-morskaja baza Hanko) sekä  neuvostojoukkojen henkilötappiot Bengtskärin taistelussa. Yliopistopaino, Helsinki (2009)

Heinämies, Vilho & Ström, Holger. Taistelujen Hanko. Liiketieto, Helsinki (1943).

Ishchenko, Alexander & I. Linnakko, P. Silvast, S. Silvonen. Hangon motti. Hanko maailmankartalle ry (2017)

Jatkosodan historia 1 . Sotatieteen laitos (1988). ss. 47, 50, 52, 55, 71, 79, 224.

Jatkosodan historia 6 . Sotatieteen laitos (1994). ss. 48–56

Kabanov, S. I. Na dalnih podstupah. Moskva (1971)

Karlsson, Tomy. Hankoniemi vieraissa käsissä . Hangöudd i främmande händer. (2014)

Lappalainen, Niilo. Hankoniemi toisessa maailmansodassa. WSOY (1987)

Lappalainen, Niilo. Kriget om Finska viken : Hangö och Hogland under andra världskriget. (2005)

Lindholm, Pelle. Hanko saarrettuna: kuvauksia Hangon rintamilta kesällä ja syksyllä 1941. (1942)

Lindholm, Pelle. Hangö belägras. Bilder från fronterna kring Hangö sommaren och hösten 1941. Ekenäs (1942)

Nyström, Stig. Krasnij Gangut, kort om och kring Hangöudd 1940–1941. Ekenäs (1984).

Silvast, Pekka. Hankoniemi 22.3.1940–2.12.1941. (1985) (sis. perusteellisia karttoja inventoiduista venäläisasemista ja runsaasti valokuvia)

Silvas. Pekka. Hanko ja Porkkala: Neuvostoliiton meritukikohdat. AtlasArt (2015)

Uitto, Antero & Carl-Fredrik Geust. Hanko toisessa maailmansodassa. Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian laitos (2011)

HS 16.2.1985

Artikkeleita:

Luutnantti Hjort (14./JR 55) poistumassa korsustaan Hangon lohkolla 23.7.1941. SA-kuva

Suomen sotahistoriallisen seuran aikakauskirja:

Paulaharju, Jyri. Tykistötiedustelu Hangon rintamalla 1941. Sotahistoriallinen aikakauskirja 2. Helsinki (1982).

Stade, Arne. Svenska frivilligbataljonen framför Hangö 1941. Sotahistoriallinen Aikakauskirja 10 Helsinki (1991).


Kansa Taisteli:

Auhto, Erkki. Gäsörsbukten 1942. 8/1976

Hakala, Keijo. Elävä pensas. 8/1961

Kretz, Åke. Iskujoukko Hangon rintamalla 1. osa. 2/1972

Kretz, Åke. Iskujoukko Hangon rintamalla 2. osa. 3/1972

Laulajainen, Heikki. Jyväskylän Jussi Sumiaisista I osa. 7/1963

Laulajainen, Heikki. Oman pataljoonan lotat. 6/1964

Lindqvist, K. U. Hankoa valtaamassa 20 vuotta sitten. 12/1961

Lindqvist, K. U. Eräs yö Hangon rintamalla. 9/1967

Nopsanen, Aulis. Keveällä patterilla Hangon mottia pehmittämässä. 8/1961

Pasanen, Sulo. Ottakaa kosketus viholliseen! 10/1968

Rautasalo, A. Rajajääkärien rohkeutta ja neuvokkuutta. 2/1957

Vepsäläinen, Heikki. Hangon sotaisat postiljoonit. 6/1963  LINKKI (koska otsikko...)

Viska, U. Rannikkoiskukomppania Hangon lohkolla. 7/1965


Muita artikkeleita:

Dubov, P. A. Hangöudd 1940–41. Tidskrift i sjöväsendet 1–3. Stockholm (1976)

Dubov, P. A. Striden om Bengskär. Tidskrift i sjövasendet 4. Stockholm (1976)

von Essen, R. Russärö. Hankoniemen lukko. Rannikkotykistön vuosikirja VII (1942)

Karppinen, Pentti. Suomalaisten saksalaisille joukoille suorittamat kuljetukset Suomen sodassa 1941–1945. Tiede ja ase 24 (1966)

Kijanen, Kalervo. Linnoitetun Hangon tukikohdan evakuointi miinakenttien läpi. Helsingin Sanomat 2.2.1966.

Lyytinen, A. E. Jatkosodan taistelut neuvostoliittolaisen historiateoksen kuvaamina. Tiede ja ase 23 (1965)

Peuranheimo, O. Hangon motti ja sen meriyhteydet v. 1941. Sotilasaikakauslehti 10 (1962).

Pohjanvirta, Yrjö. Järeä rannikkotykistömme. Tiede ja ase 41 (1983)

Silvast, Pekka. Toisen maailmansodan muistoja nousee maasta Hankoniemellä. Rannikon puolustaja 44 (2001): 3. s. 56–58.

Waltari, Mika. Viimeinen Jumalanpalvelus Hangon kirkossa (1940 Suomen Kuvalehdessä, radiossa luettuna 1941), teoksessa de Casseres, Rudy & Salomaa Raimo (1988). Mika Waltari -Matkakertomuksia. Mika Waltarin matkassa vuosina 1927–1968. WSOY. s. 121–124.

Wihtol, Erik. Merimiinoitteet Suomen vesillä talvisodassa ja Suomenlahdella vuonna 1941. Tiede ja ase 45 (1987)


Tulliniemi (luonto):

Karlsson, Alice. Tulliniemen tähden. Suomen luonto 49 (1990): 7. s. 12–13, 50.

Keynäs, Kalevi. Tulliniemen ristiriitaiset arvot. Suomen kuvalehti 1989: 30. s.74.

Keynäs, Kalevi & E. Sana, Tulliniemi-työryhmä: Tulliniemi: luonto vastaan valtakoneisto (1993). (400 kpl erikoispainos)

Kyheröinen, Kari. Hangon Tulliniemi: kaunis ja kadotettu. Suomen kuvalehti 1989: 28. s.58–61

Tervo, Jouni. Tuhoutuuko Tulliniemi? Suomen kuvalehti 1990: 22. s.62–63.


Verkossa

Hanko sota-ajan propagandafilmeissä:

http://www.elonet.fi/fi/elokuva/638146

http://www.elonet.fi/fi/elokuva/640444

http://www.elonet.fi/fi/elokuva/638052


Kyppi, arkeologiset tutkimusraportit yms.

ks. https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/portti/read/asp/r_kohde_list.aspx ja hakusanaksi "Hanko",

esimerkiksi Lagerstedt, Johnilta:

Hanko Koverharin asemakaava-alueen arkeologinen inventointi 2016 Inventointi 2016

Hanko Koverharin yleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2016 Inventointi 2016

* Päivitys 1.2.2020: korjattu yhden teoksen painovuosi
* Päivitys 12.2.2020: lisätty Mika Waltarin kirjoitus.
* Päivitys 22.2.2020. Lisätty useita artikkeleita ja yksi kirja.

Karjalan Viesti 26.6.1943

Karjalan Viesti 76 vuotta sitten eli 26.6.1943:

Karjalan Viesti 26.6.1943, sivu 1

Karjalan Viesti 26.6.1943, sivu 2

Karjalan Viesti 26.6.1943, sivu 3

Karjalan Viesti 26.6.1943, sivu 4

Päivän nosto: Ananias Kekkanokka pyöräilee

Karjalan Viesti 23.6.1943

Karjalan Viesti 23.6.1943:

Karjalan Viesti 23.6.1943, sivu 1

Karjalan Viesti 23.6.1943, sivu 2

Karjalan Viesti 23.6.1943, sivu 3

Karjalan Viesti 23.6.1943, sivu 4

Päivän nosto: Yrjö Koskinen: Ote ylioppilaille Yrjön päivänä v. 1878 pidetystä puheesta

- - - 

Se voi näyttää hyvin arveluttavalta semmoinen kansallinen asema kuin meidän piene nkansan, joka myöhästyneenä on maailman näkymölle tullut ja siten mahtavain, liiankin mahtavain, keskuuteen tungettu. Sen tulevaisuudentoivo voi näyttää hyvin vähäiseltä; kuitenkin, sen voin Teille vakuuttaa, ei tarvitse olla ensinkään hädissään. Ei löydy historiassa minun tietääkseni mitään esimerkkiä, että joku kansa olisi kuollut, joku kansa, joka on tahtonut hengissä pysyä. Kun kansallinen henki pakenee, silloin vasta seuraa kansan kuolema. Elämä riippuu niin muodoin juuri tästä hengestä, tästä oikeasta kansallishengestä. Niin kauan kuin se vireänä pysyy, niin kauan on koko tulevaisuus edessä. Siihen kysymykseen, mikä nyt oikeastaan tämä tulevaisuus saattaa olla, ei kukaan voi antaa mitään suoranaista vastausta. Entisyys ei anna niin tarkkoja vastauksia tulevaisuuteen nähden, että sitä voisi sillä tavoin edeltäpäin kuvata. Mutta se onkin kysymys, jolla ei tarvitse päätänsä vaivata; pääasia on, että me tiedämme, että myöskin Suomen kansalla ennemmin tai myöhemmin on joku virka täytettävänä ihmiskunnan historiassa. Voimme olla vakuutetut, että kun aika ja hetki tulee, jolloin tämä virka on tehtävä, silloin ne sukupolvet, jotka silloin vaikuttavat, ymmärtänevät velvollisuutensa tehdä, jos me nimittäin tällä hetkellä teemme oman velvollisuutemme siinä tilassa, missä nyt ollaan. Sillä vaikeimmissakin oloissa on yksityisille ja kansoille kaikkein viisainta diplomatiaa, kaikkein viisainta politiikkaa tehdä velvollisuutensa, parhaimmalla ymmärryksellä koettaa tutkia, mitä kulloinkin velvollisuutena on, ja silloin täyttää tämä hetkentarve, tämä hetkenvelvollisuus.

Minä en tahdo sovittaa tätä yleistä sääntöä mihinkään erinäiseen tapaukseen, mihinkään erinäiseen kohtaan tahi elämän tilaan, minä sovitan sen ainoastaan yleisesti Teihin. Teillä epäilemättä on aivan selvää, mitä tällä hetkellä Teidän on tehtävä. Te tiedätte aivan hyvin, että samassa määrässä kuin vahvistatte omaa henkistä voimaanne, samassa määrässä Te vahvistatte kansanne voimaa ja samassa määrässä Te vahvistatte kansanne tulevaisuutta, jospa tänä hetkenä kansallinen asemamme olisikin kuinka vähäpätöinen hyvänsä. Me saamme ajatyella, että joka mies meistä tekee ainoastaan valmistustyötä. Se aika tulee, jolloin näiden valmistustöiden perustuksilla voidaan jotakin suurempaa työtä tehdä, mutta millaiseksi tämä vastainen työ tulee, sillä meidän ei tarvitse päätäm, me vaivata. 

- - -

Karjalan Viesti 22.6.1943

Karjalan Viesti 76 vuotta sitten eli 22.6.1943 (ei lehteä 20.–21.6.):

Karjalan Viesti 22.6.1943, sivu 1

Karjalan Viesti 22.6.1943, sivu 2

Karjalan Viesti 22.6.1943, sivu 3

Karjalan Viesti 22.6.1943, sivu 4

Päivän nosto: Jälleen puhdetyökilpailu näyttelyineen

Jatkuvan puhdetyöharrastuksen ylläpitämiseksi ja edistämiseksi ja samalla myöskin sotainvaliidien auttamiseksi järjestetään 27.–30.6. 43 välisenä aikana koko Aunuksen kannasta käsittävä toinen puhdetyökilpailu ja -näyttely, johon samalla yhdistetään myyjäiset. Kilpailu järjestetään tällä kertaa kolmessa sarjassa:

1. Tarve-esineet.
2. Koruesineet.
3. Taide-esineet (maalaukset, piirrokset, veostokset ym.)

Kuten edellisessäkin kilpailussa ei nytkään alumiinista tai muista kevyistä metalleista sekä nahasta valmistettuja esineitä oteta vastaan.

Ensimmäisellä sijalla kilpailussa on tällä kertaa tarve-esineiden sarja. Tarkoituksena on tällä tavoin saada aikaan käyttökelpoisia tarve-esineitä, samalla lisäten harrastusta niiden valmistyukseen ja parantaen niiden tekotapaa. Niinpä ovat palkinnotkin suurempia 1. sarjassa.

Kilpailun palkinnot ovat:

1. sarja

1. 1000 mk
2 kpl 2. 500 mk
5 '' 3. 200 mk
____________
yhteensä 3000 mk

2. sarja

1. 600 mk
2 kpl 2. 300 mk
4 '' 3. 100 mk
____________
yhteensä 1600 mk

3. sarja

1. 600 mk
2 kpl 2. 300 mk
4 '' 3. 100 mk
____________
yhteensä 1600 mk

Palkintojen yhteissumma on siis 6200 mk.

Jokaiseen esineeseen on lujasti kiinnitettävä lappu, missä ilmenee tekijän sotilasarvo, nimi, kp.osoite sekä esineen hinta, mikäli omistaja haluaa myydä sen. Lähetettävät esineet on pakattava erityisen huolellisesti, etteivät ne matkalla vahingoittuisi. Jos rikkoutumiia tapahtuu, eikä todellista syyllistä saada selville, korvataan esineet arviohintaan varoista. Myytäväksi tarkoitettujen esineitten hinnasta omistaja saa 80%. Loput 20% samoin kuin näyttelystä saadut nettotulot, luovutetaan Sotainvaliidien Veljesliitolle. Kun näyttely suljetaan, lähetetään esineet tai niistä saadut rahat asianomaisille. Jos esine tai siitä saatu raha halutaan lahjoittaa johonkin määrättyyn tarkoitukseen, on siitä etukäteen ilmoitettava esinettä seuraavassa lapussa. Huomautetaan erikoisesti, että näyttelyyn saa lähettää myökin oston tai lahjoituksen kautta saatuja esineitä, mutta on tällöin esineen tekijän nimi ehdottomasti mainittava.

Ulkopuolella kilpailun järjestetään näyttelyyn sarja, johon pyydetään lähettämään sellaisiakin esineitä, joiden tekijä ei ole tiedossa, mutta joilla voidaan edistää ja antaa virikkeitä ko. esineiden valmistamista varten.

Tarkemmat tiedot näyttelyä koskevista asioista, kuten näytteille lähetettävien esineiden lähetysajasta ja -osoitteesta yms. antavat yksikköjen valistusupseerit.

Karjalan Viesti 19.6.1943

Karjalan Viesti 76 vuotta sitten eli 19.6.1943:

Karjalan Viesti 19.6.1943, sivu 1

Karjalan Viesti 19.6.1943, sivu 2

Karjalan Viesti 19.6.1943, sivu 3. Sormi mukana pitämässä revennyttä kohtaa (se en ollut minä!!!) paikallaan.

Karjalan Viesti 19.6.1943, sivu 4

Päivän nosto: Rautaa kuparirahojen sijaan.

Viisipenniset kokonaan pois.

Tasavallan presidentti päätti eilen antaa eduskunnalle esityksen laiksi rahalain muuttamisesta. Esityksen mukaan markan, viidenkymmenen, kahdenkymmenenviiden ja kymmenen pennin rahat tultaisiin lyömään raudasta ja viiden pennin rahojen lyömisestä luovuttaisiin. 10 pennin koko tulisi samaksi kuin 25 pennin. Laki tyulisi olemaan voimassa vuoden 1945 loppuun, minkä jälkeen nykyisen rahalain säännökset tulisivat jälleen voimaan.

Karjalan Viesti 18.6.1943

Karjalan Viesti 18.6.1943:

Karjalan Viesti 18.6.1943, sivu 1.

Karjalan Viesti 18.6.1943, sivu 2.

Karjalan Viesti 18.6.1943, sivu 3.

Karjalan Viesti 18.6.1943, sivu 4.

Päivän nosto: Armeijan runokokoelma

Valmisteilla olevaa armeijan runokokoelmaa varten järjestettiin kevättalvella runokilpailu, jonka etusijoille päässeet runot herättivät sekä asiantuntijain että suuren yleisön keskuudessa merkittävää huomiota. Niinpä julkaisivat Suomen Kuvalehti ja Hakkapeliitta runot huomattavalla paikalla.

Armeijan runokokoelmasta on tarkoitus saada todella edustava ja laaja valikoima, joka mahdollisimman monipuolisesti ilmaisee vaikutelmia ja tunnelmia nykyisten sotiemme varrelta sekä antaa kuvan suomalaisen sotilaan elämästä niin taistelujen tuoksinassa kuin niiden rauhallisina väliaikoinakin. Teoksen ulkoasu on myöskin suunniteltu sen arvoa vastaavaksi ja lajissaan ensimmäisenä taistelevan armeijan taiteellisena tuotteena sen ilmestymisestä tulee epäilemättä muodostumaan näkyvä kirjallinen tapaus. Teoksen toimituskuntaan kuuluvat majuri Yrjä Vasama, luutn. Olavi Paavolainen ja sot. virk. MAtti Kurjensaari.

Nyt, kun parhaillaan tehdään kokoelman viimeistelytyötä, voidaan teokseen vielä sijoittaa runoja, jos ne lähetetään osoitteella 10. Kpk. 1011. Kuoreeen merkittävä sana "Runoja".

Karjalan Viesti 17.6.1943

Reilun vuoden tauon jälkeen postitukset Karjalan Viestistä 75 76 vuotta sitten jatkuvat, eli tässä Karjalan Viesti 17.6.1943:

Karjalan Viesti 17.6.1943, sivu 1.

Karjalan Viesti 17.6.1943, sivu 2.

Karjalan Viesti 17.6.1943, sivu 3.

Karjalan Viesti 17.6.1943, sivu 4.

Päivän poiminta: Ilmahälyytys Berliinissä

Berliinissä oli keskiviikon vastaisena yönä ilmahälytys, joka kesti 1.45:stä klo 2.19:ään. Mitään erikoista ei sattunut.

Tuntematon Sotilas - TV-sarja

Arvostelin Aku Louhimiehen Tuntemattoman Sotilaan (2017) lähes tuoreeltaan tänne blogiin. Elokuva sai minulta kaksi tähteä viidestä. Siinä oli paljon kerronnallisia ongelmia, ja nyt olen katsonut Areenasta TV-sarjan kaikki osat.

Kannattaa katsoa. Täytyy myöntää, että TV-sarja toimii paljon paremmin. Leikattu materiaali on ehdottomasti katsomisen arvoinen eikä halpahintaista rahastusta. Itse petyin elokuvaan, kun mm. trailerissa näytetty kohtaus Äänislinnan keskitysleiristä puuttui, mutta eipä sitä juurikaan nosteta sitten esille sarjassakaan – Lyhyt kurkistus vain. Tämä traileri vs. elokuva kiusoittelu alkaa olla valtavirtaa, että saadaan ihmiset ostamaan sekä elokuvalippu että DVD. 

Osa kohtauksista on selvästi kuvattu sitä varten, että voitaisiin näyttää että "tällaistakin oli sodassa". Niiden poisleikkauksen elokuvasta ymmärtää hyvin, vaikka osa niistäkin oli oikein mainioita. Vaikuttaa myös siltä, että osa kohtauksista oli otettu sen perusteella mitä sotahistorian hyllylle on ilmestynyt viimeisen viiden vuoden aikana. Kotirintama, valokuvaaminen, naiset ja "hermosota" on otettu mukaan ilmeisesti siksi, että näyttäisi siltä kuin viimeaikaista sotatutkimustakin olisi luettu huolella. Hauskoja lisiä sinänsä, mutta enempi turhia.

TV-sarjassa seisotaan myös kuuluisaa "kovennettua" ja täytyy ihmetellä näin jälkikäteen, miksi se leikattiin pois elokuvasta. Se syventää paljon Lammiota, Lehtoa, Määttää ja Rahikaista hahmoina ja Louhimiehen kuvakulmat ja näyttelijöiden suoritukset ovat erinomaiset. Kuvallisesti se jopa ylittää vuoden 1955 filmatisoinnin ja kolme miestä mäen päällä on yhtä ikoninen otos kuin alaviistosta kuvatut Åke Lindman, Pentti Siimes ja Kaarlo Halttunen.

Rahikainen (Adrei Alén), Lehto (Severi Saarinen) ja Määttä (Max Ovaska) seisovat kovennettua. Yksi parhaimmista, mystisestä syystä elokuvasta poisleikatuista kohtauksista.  Kuva: Tuntematon Sotilas (2017), osa 1.

Elokuvasta puuttui suhde henkilöhahmoihin ja se rakentuikin näyttelijöiden suhteen lähes täysin Eero Ahon Rokan ja Aku Hirviniemen Hietasen varaan. Valtaosa lopuista jäikin sitten arvailun varaan ja liki merkityksettömiksi. Nyt monet hahmot tulevat paljon tutummiksi ja samanlainen suhde kuin romaanin tai vuoden 1955 Tuntemattoman hahmoihin alkaa syntyä, mutta jää kyllä TV-sarjassakin monesti puolitiehen. Esimerkiksi Robin tekee Hauhiana nyt vähän enemmänkin kuin käy pikaisesti saamassa napin otsaansa.

"Frontside Ollie" saa uuden merkityksen. Elokuvassa Robinia ei juuri tämän enempää nähtykään, vaikka hänen läsnäolonsa ja kuolemansa merkitys oli Linnan romaanissa suuri. Jälki on turhan sotkuista verrattuna Linnan kuvaukseen Hauhian kaatumisesta. Kuva: Tuntematon Sotilas (2017), osa 3.

Samoin TV-sarjassa kotirintama ja lotat pääsevät hieman enemmän oikeuksiinsa. Nyt Rokan perhettä seurasi oikein mielellään eikä se tuntunut enää päälleliimatulta. Käynti Rokan suvun kotitilalla Karjalankannaksella 1941 tosin oli aivan liian aikaista: se (Viljam Pylkkään koti) sijaitsi Vuoksen rannalla Räisälässä Keljan kohdalla, ja sinne pääsi muuttamaan aikaisintaan talvella 1941–1942, Vain Kannaksen länsiosiin, etupäässä rajan pintaan ja Johannekseen muutti evakkoja takaisin jo 1941. Nyt Rokka on muuttamassa perheineen kotitilalle lähes samaa tahtia hyökkäävien suomalaisten kanssa, ellei jopa näiden edellä! Eero Ahon Rokasta: suoritusta on hehkutettu Jussi-palkintoa myöten, mutta mielestäni Aho ei ole uskottava karjalainen. Hän on pikemminkin karjalan murteella puhuva – ei "haastava" – hahmo. Esimerkiksi Rokalle ehdottomasti ominainen elävyys ja huumorintaju ei Ahon sanomana välity. Nyt hän on liikaa väsynyt, suorastaan vanha mies.

TV-sarjan pahin ongelma on, että samat "kikat" toistuvat jatkuvasti. Jotain tapahtuu kuten sotavanki ammutaan, Rahikainen ryöstelee, Äänislinnassa Veeruska tavataan ja kuva pysähtyy hetkeksi Hietaseen/Hirviniemeen joka tuijottaa samalla ilmeellä ja jatkaa menoaan (ajattelin tehdä ilmeistä koosteen, mutta en jaksa). Samoin jatkuva kuvaus miesjonosta sivusta postikorttimaisemissa alkaa kyllästyttää. Välissä esitetyt kartta-animaatiot ja arkistokuvat olivat aika turhia. Tuntemattomia ei tarvitse linkittää suureen kuvaan, sitähän se sammakkoperspektiivi on, ja ajankuva syntyy muullakin kuin SA-kuvalla upseereista, hautajaisista ja lentokoneista. Hitlerin vierailu Marskin synttäreillä oli harvinaisen turha arkistolisä. Johtaja tuli, häntä nauhoitettiin salaa ja hän sai tupakansavua silmilleen, ei siinä sen ihmeempiä! Osa näyttelijäsuorituksia on myös yksinkertaisesti surkeita. Toisinaan lauseita ladeltiin kuin Aki Kaurismäen leffoissa.

Sitten parhaimmistoon. Jo elokuvassa oli poikkeuksellisen hyvät taistelukohtaukset ja TV-sarja jatkaa samalla linjalla. Jatkosodan taistelut kuvataan hienosti sekä taitavasti ja jalkaväkimiehen taistelutapa tulee selkeästi esille. Viimeisen osan epätoivoiset murtautumisyritykset, joissa Kariluoto kaatuu, näytetään erityisen koruttomasti. Erityisen kehuttavaa on, että vaikeasti kuvattavat metsätaistelut on saatu filmattua näin hyvin. Suomalaiset TK-miehet valittivat vuonna 1941 sitä, ettei jatkosodan metsätaisteluita peitteisessä maisemassa saa kunnolla filmattua siinä missä saksalaiset saivat dokumentoitua komeita panssarihyökkäyksiä Itä-Euroopan aroilla huomattavasti helpommin maaston avoimuudesta johtuen. On erikoista, että realistisimmat taistelukohtaukset ovat siinä versiossa, joka on ajallisesti kauimpana itse sodasta.

Herää kysymys, oliko projekti alunperinkin tarkoitettu TV-sarjaksi? Poisleikattu materiaali oli juuri sitä, mitä elokuva olisi tarvinnut toimiakseen Tuntemattoman sotilaan filmatisointina. Elokuvaahan perusteltiin sillä, että kaikki eivät ole lukeneet kirjaa mutta elokuvaa todella ymmärtääkseen oli kirja luettava. TV-sarja minimoi tätä ongelmaa.

Eikä poisleikatussa materiaalissa ollut ylimääräisiä hyönteisiä.

Sisällissodan tanskalaisvapaaehtoisten adressi jatkosodan ajalta (Danish volunteers)

Tässäpä kiinnostava arkistolöytö: tanskalaisten vuoden 1918 sotaan upseereina ja ambulanssinkuljettajina osallistuneiden vapaaehtoisten adressi Suomen armeijalle 16.5.1943 eli jatkosodan ajalta. Jos olen ymmärtänyt ruotsin perusteella lukemastani tanskasta jotain väärin, otan korjauksia vastaan!

An address "Til Finlands ӕrerige Armé" by Danish volunteers, who served in the Finnish Civil War (1918) as officers and ambulance drivers. Written in 16.5.1943 during the Continuation War:

Tanskalaisvapaaehtoisten adressin arkistokotelon tiedot. Kuva: Riku Kauhanen/Kansallisarkisto

Tanskalaisvapaaehtoisten adressin kansi. Kuva: Riku Kauhanen/Kansallisarkisto

Tanskalaisvapaaehtoisten adressin sivu 1. Kuva: Riku Kauhanen/Kansallisarkisto

Tanskalaisvapaaehtoisten adressin sivu 2. Kuva: Riku Kauhanen/Kansallisarkisto

Tanskalaisvapaaehtoisten adressin sivu 3. Kuva: Riku Kauhanen/Kansallisarkisto

Lähde: Kansallisarkisto. PK.225 Pikkukokoelmat.

Lentolehtinen Kansallisarkiston pikkukokoelmista

Olin eilen 25.6. Kansalllisarkistossa pidemmän tovin kuvaamassa vuoden 1918 aineistoja Sirkkala 1918–2018 projektiin liittyen. Pengoin hieman "pikkukokoelmia" ja löysin seuraavan venäläisten jatkosodan aikana levittämän lentolehtisen:

Lentolehtisen toinen puoli. Kuva: Riku Kauhanen/Kansallisarkisto (PK-232)

Lentolehtisen kääntöpuoli, jolla "kirje". Kuva: Riku Kauhanen/Kansallisarkisto (PK-232)

Kenttäpostikonttori 2729 viittaa muuten Jalkaväkirykmentti 1:n 4. Komppaniaan, eli kyseessä lienee Valkeasaaressa kesäkuussa 1944 vangiksi päätynyt suomalaissotilas tai sitten hänen juoksuhautaan jääneitä papereitaan on hyödynnetty kirjeeseen. Suomen sodissa 1939–1945 menehtyneet -tietokannasta ei löydy vastaavaa henkilöä, joten todennäköisesti selvisi sodasta, ellei sitten ole venäläisten keksimä henkilö.

Karjalan Viesti 16.6.1943

Karjalan Viesti 16.6.1943:

Karjalan Viesti 16.6.1943, sivu 1

Karjalan Viesti 16.6.1943, sivu 2

Karjalan Viesti 16.6.1943, sivu 3

Karjalan Viesti 16.6.1943, sivu 4

Päivän nosto: Leninin ritari Canterburyn arkkipiispasta

Pariisi, 15.6. (STT) Lissabonista saapuneen tiedon mukaan on Stalin suonut Canterburyn arkkipiispalle Leninin ritarimerkin. (!)

Karjalan Viesti 13.6.1943

Karjalan Viesti 13.6.1943:

Karjalan Viesti 13.6.1943. sivu 1

Karjalan Viesti 13.6.1943. sivu 2

Karjalan Viesti 13.6.1943. sivu 3

Karjalan Viesti 13.6.1943. sivu 4

Päivän nosto: Itä-Karjalan kansanrunoutta tutkitaan myös tänä kesänä

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura lähettää valtion Itä-Karjalan toimikunnan välityksellä 6–7 stipendiaattia tänä kesänä keräämään Itä-Karjalasta kansanrunoutta.

Saadun tiedon mukaan mm. tri Kaukonen on lähtenyt jo kolmen kuukauden keräysmatkalle Vienaan ja muut lähtevät lähiaikoina. Erityistä huomiota kiinnitetään vepsäläiseen ja lyydiläiseen etnologiaan, joita ei aikaisemmin ole juuri lainkaan kerätty.

Karjalan Viesti 11.6.1943

Karjalan Viesti 11.6.1943
(Ei lehteä 1.–10.6.1943)

Karjalan Viesti 11.6.1943, sivu 1

Karjalan Viesti 11.6.1943, sivu 2

Karjalan Viesti 11.6.1943, sivu 3

Karjalan Viesti 11.6.1943, sivu 4

Karjalan Viesti 30.5.1943

Karjalan Viesti 30.5.1943:

Karjalan Viesti 30.5.1943, sivu 1

Karjalan Viesti 30.5.1943, sivu 2

Karjalan Viesti 30.5.1943, sivu 3

Karjalan Viesti 30.5.1943, sivu 4