Kirjoja ja artikkeleita Hangosta

Ajattelin laatia kiinnostuneille avuksi Hankoa 1940–1944 koskevan bibliografian, "eli onhan noita kirjoja kirjoitettu", koska lähteiden löytäminen voi olla vaikeaa. Ruotsinkielisiä ja tanskankielisiä teoksia saattaa puuttua luettelosta, samoin todennäköisesti venäläisiä yleisesityksiä joissa Hangon taisteluista 1941:

HS 5.12.1941

Tutkimuskirjallisuus:

Ahde, Jaakko. Tulen ja raudan rannat. Gummerus (1980) (ks. Kirjasampo)

Bitva za Leningrad. Moskva (1964)

Černyšev, Aleksandr Alekseevič. Oborona poluostrova Hanko. Veče (2011)

Ekman, Per-Olof. Meririntama: merisotatapahtumat Itämeren pohjoisosassa 1941-1944. WSOY (1983)

Ekman, Per-Olof. Sjöfront. Sjökrigshändelserna i norra Östersjöområdet 1941–1944. Jakobstad (1981).

Halén, Harry. Hangon neuvostotukikohta 1940-1941 (Voenno-morskaja baza Hanko) sekä  neuvostojoukkojen henkilötappiot Bengtskärin taistelussa. Yliopistopaino, Helsinki (2009)

Heinämies, Vilho & Ström, Holger. Taistelujen Hanko. Liiketieto, Helsinki (1943).

Ishchenko, Alexander & I. Linnakko, P. Silvast, S. Silvonen. Hangon motti. Hanko maailmankartalle ry (2017)

Jatkosodan historia 1 . Sotatieteen laitos (1988). ss. 47, 50, 52, 55, 71, 79, 224.

Jatkosodan historia 6 . Sotatieteen laitos (1994). ss. 48–56

Kabanov, S. I. Na dalnih podstupah. Moskva (1971)

Karlsson, Tomy. Hankoniemi vieraissa käsissä . Hangöudd i främmande händer. (2014)

Lappalainen, Niilo. Hankoniemi toisessa maailmansodassa. WSOY (1987)

Lappalainen, Niilo. Kriget om Finska viken : Hangö och Hogland under andra världskriget. (2005)

Lindholm, Pelle. Hanko saarrettuna: kuvauksia Hangon rintamilta kesällä ja syksyllä 1941. (1942)

Lindholm, Pelle. Hangö belägras. Bilder från fronterna kring Hangö sommaren och hösten 1941. Ekenäs (1942)

Nyström, Stig. Krasnij Gangut, kort om och kring Hangöudd 1940–1941. Ekenäs (1984).

Silvast, Pekka. Hankoniemi 22.3.1940–2.12.1941. (1985) (sis. perusteellisia karttoja inventoiduista venäläisasemista ja runsaasti valokuvia)

Silvas. Pekka. Hanko ja Porkkala: Neuvostoliiton meritukikohdat. AtlasArt (2015)

Uitto, Antero & Carl-Fredrik Geust. Hanko toisessa maailmansodassa. Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian laitos (2011)

HS 16.2.1985

Artikkeleita:

Luutnantti Hjort (14./JR 55) poistumassa korsustaan Hangon lohkolla 23.7.1941. SA-kuva

Suomen sotahistoriallisen seuran aikakauskirja:

Paulaharju, Jyri. Tykistötiedustelu Hangon rintamalla 1941. Sotahistoriallinen aikakauskirja 2. Helsinki (1982).

Stade, Arne. Svenska frivilligbataljonen framför Hangö 1941. Sotahistoriallinen Aikakauskirja 10 Helsinki (1991).


Kansa Taisteli:

Auhto, Erkki. Gäsörsbukten 1942. 8/1976

Hakala, Keijo. Elävä pensas. 8/1961

Kretz, Åke. Iskujoukko Hangon rintamalla 1. osa. 2/1972

Kretz, Åke. Iskujoukko Hangon rintamalla 2. osa. 3/1972

Laulajainen, Heikki. Jyväskylän Jussi Sumiaisista I osa. 7/1963

Laulajainen, Heikki. Oman pataljoonan lotat. 6/1964

Lindqvist, K. U. Hankoa valtaamassa 20 vuotta sitten. 12/1961

Lindqvist, K. U. Eräs yö Hangon rintamalla. 9/1967

Nopsanen, Aulis. Keveällä patterilla Hangon mottia pehmittämässä. 8/1961

Pasanen, Sulo. Ottakaa kosketus viholliseen! 10/1968

Rautasalo, A. Rajajääkärien rohkeutta ja neuvokkuutta. 2/1957

Vepsäläinen, Heikki. Hangon sotaisat postiljoonit. 6/1963  LINKKI (koska otsikko...)

Viska, U. Rannikkoiskukomppania Hangon lohkolla. 7/1965


Muita artikkeleita:

Dubov, P. A. Hangöudd 1940–41. Tidskrift i sjöväsendet 1–3. Stockholm (1976)

Dubov, P. A. Striden om Bengskär. Tidskrift i sjövasendet 4. Stockholm (1976)

von Essen, R. Russärö. Hankoniemen lukko. Rannikkotykistön vuosikirja VII (1942)

Karppinen, Pentti. Suomalaisten saksalaisille joukoille suorittamat kuljetukset Suomen sodassa 1941–1945. Tiede ja ase 24 (1966)

Kijanen, Kalervo. Linnoitetun Hangon tukikohdan evakuointi miinakenttien läpi. Helsingin Sanomat 2.2.1966.

Lyytinen, A. E. Jatkosodan taistelut neuvostoliittolaisen historiateoksen kuvaamina. Tiede ja ase 23 (1965)

Peuranheimo, O. Hangon motti ja sen meriyhteydet v. 1941. Sotilasaikakauslehti 10 (1962).

Pohjanvirta, Yrjö. Järeä rannikkotykistömme. Tiede ja ase 41 (1983)

Silvast, Pekka. Toisen maailmansodan muistoja nousee maasta Hankoniemellä. Rannikon puolustaja 44 (2001): 3. s. 56–58.

Waltari, Mika. Viimeinen Jumalanpalvelus Hangon kirkossa (1940 Suomen Kuvalehdessä, radiossa luettuna 1941), teoksessa de Casseres, Rudy & Salomaa Raimo (1988). Mika Waltari -Matkakertomuksia. Mika Waltarin matkassa vuosina 1927–1968. WSOY. s. 121–124.

Wihtol, Erik. Merimiinoitteet Suomen vesillä talvisodassa ja Suomenlahdella vuonna 1941. Tiede ja ase 45 (1987)


Tulliniemi (luonto):

Karlsson, Alice. Tulliniemen tähden. Suomen luonto 49 (1990): 7. s. 12–13, 50.

Keynäs, Kalevi. Tulliniemen ristiriitaiset arvot. Suomen kuvalehti 1989: 30. s.74.

Keynäs, Kalevi & E. Sana, Tulliniemi-työryhmä: Tulliniemi: luonto vastaan valtakoneisto (1993). (400 kpl erikoispainos)

Kyheröinen, Kari. Hangon Tulliniemi: kaunis ja kadotettu. Suomen kuvalehti 1989: 28. s.58–61

Tervo, Jouni. Tuhoutuuko Tulliniemi? Suomen kuvalehti 1990: 22. s.62–63.


Verkossa

Hanko sota-ajan propagandafilmeissä:

http://www.elonet.fi/fi/elokuva/638146

http://www.elonet.fi/fi/elokuva/640444

http://www.elonet.fi/fi/elokuva/638052


Kyppi, arkeologiset tutkimusraportit yms.

ks. https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/portti/read/asp/r_kohde_list.aspx ja hakusanaksi "Hanko",

esimerkiksi Lagerstedt, Johnilta:

Hanko Koverharin asemakaava-alueen arkeologinen inventointi 2016 Inventointi 2016

Hanko Koverharin yleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2016 Inventointi 2016

* Päivitys 1.2.2020: korjattu yhden teoksen painovuosi
* Päivitys 12.2.2020: lisätty Mika Waltarin kirjoitus.
* Päivitys 22.2.2020. Lisätty useita artikkeleita ja yksi kirja.

Youtubessa talvisodasta ja video Suomen historiasta

World War Two (TimeGhost Armyn, samat tekijät kuin loistavassa The Great War'issa) -sarja aloitti II maailmansodan seuraamisen 79 vuotta tapahtumien jälkeen, eli talvisota käsiteltiin vuosi sitten.

Talvisota viikko viikolta

Tässä videoita World War Two kanavalta, joissa paljon Suomesta ja talvisodasta. Youtube ei salli suoraa videoikkunan linkitystä, joten klikkaa linkkiä:

Video 1 (alkaa 13.10.1939, II maailmansodan viikko 7)
The Baltic in Stalin's Squeeze

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=rDl1Y7gFCJ0


Video 2 (alkaa 3.11.1939, II maailmansodan viikko 10)
Molotov's Heel on Finland and the Phoney War

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=GlHgGz1bVzI

Video 3 (alkaa 10.11.1939, II maailmansodan viikko 11)
Hitler Almost killed

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=RCm_4ckX7Cc&t=

Video 4 (alkaa 1.12.1939, II maailmansodan viikko 14)
The Winter War

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=GUwCd-j5xL4

Video 5 (alkaa 8.12.1939, II maailmansodan viikko 15)
The Invasion of Finland

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=aVY-IBJZ9Y0&t

Video 6 (alkaa 15.12.1939, II maailmansodan viikko 16)
Perkele! Finland Strikes Back
(Makkarasodasta!)

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=GFH53lvZ2mY

Video 7 (alkaa 22.12.1939, II maailmansodan viikko 17)
Trouble in China

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=sz0jMUGRd3w

Video 8 (alkaa 29.12.1939, II maailmansodan viikko 18)
Stalin’s Unexpected Bedfellows - Soviet Relations in East Asia

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=SkdMsQV2c-g

Video 9 (alkaa 5.1.1940, II maailmansodan viikko 19)
The Finns Strike Again and Japan Strikes Back

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=26qznY8nQYw

Video 10 (alkaa 12.1.1940, II maailmansodan viikko 20)
The Red Army Regroups to Crush Finland

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=Q5wjCu2-D1Q

Video 11 (alkaa 19.1.1940, II maailmansodan viikko 21)
Swedes not Sweden to Finland's Rescue

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=5-LNSwHgeXo

Video 12 (alkaa 26.1.1940, II maailmansodan viikko 22)
The Enigma of Germany's Wartime Economy (Suomi 7 minuutin jälkeen)

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=APtShvAKfSE

Video 13 (alkaa 2.2.1940, II maailmansodan viikko 23)
The Soviet Hammer Strikes Hard at Finland

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=g5yPK7J582E&t=

Video 15 (alkaa 9.2.1940, II maailmansodan viikko 24)
Stalemate in China, Bombs over Finland

Linkki: : https://www.youtube.com/watch?v=kOWjxkGkUno

Video 16 (alkaa 16.2.1940, II maailmansodan viikko 25)
Finland’s Desperate Fight

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=a0O3otS8CLw

Video 17 (alkaa 23.2.1940, II maailmansodan viikko 26)
Manstein Makes a Plan and Hitler has a Man Crush
(talvisota heti videon alussa)

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=cFqhzaWLM3E

Video 18 (alkaa 2.3.1940, II maailmansodan viikko 27)
Hitler Plans His New Wars - Fall Gelb

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=mKHw7DJHwF0

Video 19 (alkaa 9.3.1940, II maailmansodan viikko 28)
Finnish Winter is Almost Over

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=p4PsDwgBnCk&t

Video 20 (alkaa 16.3.1940, II maailmansodan viikko 29)
The Soviets Finish a Costly Winter War

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=lxoCEnsp4-o

World War Two on ollut vaikeuksissa Youtuben säännöstöjen kanssa ja asiallisia, historiasta kertovia videoita on toisinaan poistettu. Tästäkin syystä on hyvä tukea kanavaa, joka tuottaa poikkeuksellisen ansiokasta ja asiantuntevaa sisältöä.

Kylmää sotaa

Viikko siten (7.12.2019) The Cold War -kanava latasi Suomen sodanjälkeistä asemaa käsittelevän videon. Samantyylinen kanava kuin World War Two, mutta asiasisällöltään heikommin toteutettuna:

How did Dinland deal with the Soviet Union after World Was?
https://www.youtube.com/watch?v=cVAR60UocdQ

Karjalan Viesti 26.6.1943

Karjalan Viesti 76 vuotta sitten eli 26.6.1943:

Karjalan Viesti 26.6.1943, sivu 1

Karjalan Viesti 26.6.1943, sivu 2

Karjalan Viesti 26.6.1943, sivu 3

Karjalan Viesti 26.6.1943, sivu 4

Päivän nosto: Ananias Kekkanokka pyöräilee

Karjalan Viesti 23.6.1943

Karjalan Viesti 23.6.1943:

Karjalan Viesti 23.6.1943, sivu 1

Karjalan Viesti 23.6.1943, sivu 2

Karjalan Viesti 23.6.1943, sivu 3

Karjalan Viesti 23.6.1943, sivu 4

Päivän nosto: Yrjö Koskinen: Ote ylioppilaille Yrjön päivänä v. 1878 pidetystä puheesta

- - - 

Se voi näyttää hyvin arveluttavalta semmoinen kansallinen asema kuin meidän piene nkansan, joka myöhästyneenä on maailman näkymölle tullut ja siten mahtavain, liiankin mahtavain, keskuuteen tungettu. Sen tulevaisuudentoivo voi näyttää hyvin vähäiseltä; kuitenkin, sen voin Teille vakuuttaa, ei tarvitse olla ensinkään hädissään. Ei löydy historiassa minun tietääkseni mitään esimerkkiä, että joku kansa olisi kuollut, joku kansa, joka on tahtonut hengissä pysyä. Kun kansallinen henki pakenee, silloin vasta seuraa kansan kuolema. Elämä riippuu niin muodoin juuri tästä hengestä, tästä oikeasta kansallishengestä. Niin kauan kuin se vireänä pysyy, niin kauan on koko tulevaisuus edessä. Siihen kysymykseen, mikä nyt oikeastaan tämä tulevaisuus saattaa olla, ei kukaan voi antaa mitään suoranaista vastausta. Entisyys ei anna niin tarkkoja vastauksia tulevaisuuteen nähden, että sitä voisi sillä tavoin edeltäpäin kuvata. Mutta se onkin kysymys, jolla ei tarvitse päätänsä vaivata; pääasia on, että me tiedämme, että myöskin Suomen kansalla ennemmin tai myöhemmin on joku virka täytettävänä ihmiskunnan historiassa. Voimme olla vakuutetut, että kun aika ja hetki tulee, jolloin tämä virka on tehtävä, silloin ne sukupolvet, jotka silloin vaikuttavat, ymmärtänevät velvollisuutensa tehdä, jos me nimittäin tällä hetkellä teemme oman velvollisuutemme siinä tilassa, missä nyt ollaan. Sillä vaikeimmissakin oloissa on yksityisille ja kansoille kaikkein viisainta diplomatiaa, kaikkein viisainta politiikkaa tehdä velvollisuutensa, parhaimmalla ymmärryksellä koettaa tutkia, mitä kulloinkin velvollisuutena on, ja silloin täyttää tämä hetkentarve, tämä hetkenvelvollisuus.

Minä en tahdo sovittaa tätä yleistä sääntöä mihinkään erinäiseen tapaukseen, mihinkään erinäiseen kohtaan tahi elämän tilaan, minä sovitan sen ainoastaan yleisesti Teihin. Teillä epäilemättä on aivan selvää, mitä tällä hetkellä Teidän on tehtävä. Te tiedätte aivan hyvin, että samassa määrässä kuin vahvistatte omaa henkistä voimaanne, samassa määrässä Te vahvistatte kansanne voimaa ja samassa määrässä Te vahvistatte kansanne tulevaisuutta, jospa tänä hetkenä kansallinen asemamme olisikin kuinka vähäpätöinen hyvänsä. Me saamme ajatyella, että joka mies meistä tekee ainoastaan valmistustyötä. Se aika tulee, jolloin näiden valmistustöiden perustuksilla voidaan jotakin suurempaa työtä tehdä, mutta millaiseksi tämä vastainen työ tulee, sillä meidän ei tarvitse päätäm, me vaivata. 

- - -

Karjalan Viesti 22.6.1943

Karjalan Viesti 76 vuotta sitten eli 22.6.1943 (ei lehteä 20.–21.6.):

Karjalan Viesti 22.6.1943, sivu 1

Karjalan Viesti 22.6.1943, sivu 2

Karjalan Viesti 22.6.1943, sivu 3

Karjalan Viesti 22.6.1943, sivu 4

Päivän nosto: Jälleen puhdetyökilpailu näyttelyineen

Jatkuvan puhdetyöharrastuksen ylläpitämiseksi ja edistämiseksi ja samalla myöskin sotainvaliidien auttamiseksi järjestetään 27.–30.6. 43 välisenä aikana koko Aunuksen kannasta käsittävä toinen puhdetyökilpailu ja -näyttely, johon samalla yhdistetään myyjäiset. Kilpailu järjestetään tällä kertaa kolmessa sarjassa:

1. Tarve-esineet.
2. Koruesineet.
3. Taide-esineet (maalaukset, piirrokset, veostokset ym.)

Kuten edellisessäkin kilpailussa ei nytkään alumiinista tai muista kevyistä metalleista sekä nahasta valmistettuja esineitä oteta vastaan.

Ensimmäisellä sijalla kilpailussa on tällä kertaa tarve-esineiden sarja. Tarkoituksena on tällä tavoin saada aikaan käyttökelpoisia tarve-esineitä, samalla lisäten harrastusta niiden valmistyukseen ja parantaen niiden tekotapaa. Niinpä ovat palkinnotkin suurempia 1. sarjassa.

Kilpailun palkinnot ovat:

1. sarja

1. 1000 mk
2 kpl 2. 500 mk
5 '' 3. 200 mk
____________
yhteensä 3000 mk

2. sarja

1. 600 mk
2 kpl 2. 300 mk
4 '' 3. 100 mk
____________
yhteensä 1600 mk

3. sarja

1. 600 mk
2 kpl 2. 300 mk
4 '' 3. 100 mk
____________
yhteensä 1600 mk

Palkintojen yhteissumma on siis 6200 mk.

Jokaiseen esineeseen on lujasti kiinnitettävä lappu, missä ilmenee tekijän sotilasarvo, nimi, kp.osoite sekä esineen hinta, mikäli omistaja haluaa myydä sen. Lähetettävät esineet on pakattava erityisen huolellisesti, etteivät ne matkalla vahingoittuisi. Jos rikkoutumiia tapahtuu, eikä todellista syyllistä saada selville, korvataan esineet arviohintaan varoista. Myytäväksi tarkoitettujen esineitten hinnasta omistaja saa 80%. Loput 20% samoin kuin näyttelystä saadut nettotulot, luovutetaan Sotainvaliidien Veljesliitolle. Kun näyttely suljetaan, lähetetään esineet tai niistä saadut rahat asianomaisille. Jos esine tai siitä saatu raha halutaan lahjoittaa johonkin määrättyyn tarkoitukseen, on siitä etukäteen ilmoitettava esinettä seuraavassa lapussa. Huomautetaan erikoisesti, että näyttelyyn saa lähettää myökin oston tai lahjoituksen kautta saatuja esineitä, mutta on tällöin esineen tekijän nimi ehdottomasti mainittava.

Ulkopuolella kilpailun järjestetään näyttelyyn sarja, johon pyydetään lähettämään sellaisiakin esineitä, joiden tekijä ei ole tiedossa, mutta joilla voidaan edistää ja antaa virikkeitä ko. esineiden valmistamista varten.

Tarkemmat tiedot näyttelyä koskevista asioista, kuten näytteille lähetettävien esineiden lähetysajasta ja -osoitteesta yms. antavat yksikköjen valistusupseerit.

Karjalan Viesti 19.6.1943

Karjalan Viesti 76 vuotta sitten eli 19.6.1943:

Karjalan Viesti 19.6.1943, sivu 1

Karjalan Viesti 19.6.1943, sivu 2

Karjalan Viesti 19.6.1943, sivu 3. Sormi mukana pitämässä revennyttä kohtaa (se en ollut minä!!!) paikallaan.

Karjalan Viesti 19.6.1943, sivu 4

Päivän nosto: Rautaa kuparirahojen sijaan.

Viisipenniset kokonaan pois.

Tasavallan presidentti päätti eilen antaa eduskunnalle esityksen laiksi rahalain muuttamisesta. Esityksen mukaan markan, viidenkymmenen, kahdenkymmenenviiden ja kymmenen pennin rahat tultaisiin lyömään raudasta ja viiden pennin rahojen lyömisestä luovuttaisiin. 10 pennin koko tulisi samaksi kuin 25 pennin. Laki tyulisi olemaan voimassa vuoden 1945 loppuun, minkä jälkeen nykyisen rahalain säännökset tulisivat jälleen voimaan.

Karjalan Viesti 18.6.1943

Karjalan Viesti 18.6.1943:

Karjalan Viesti 18.6.1943, sivu 1.

Karjalan Viesti 18.6.1943, sivu 2.

Karjalan Viesti 18.6.1943, sivu 3.

Karjalan Viesti 18.6.1943, sivu 4.

Päivän nosto: Armeijan runokokoelma

Valmisteilla olevaa armeijan runokokoelmaa varten järjestettiin kevättalvella runokilpailu, jonka etusijoille päässeet runot herättivät sekä asiantuntijain että suuren yleisön keskuudessa merkittävää huomiota. Niinpä julkaisivat Suomen Kuvalehti ja Hakkapeliitta runot huomattavalla paikalla.

Armeijan runokokoelmasta on tarkoitus saada todella edustava ja laaja valikoima, joka mahdollisimman monipuolisesti ilmaisee vaikutelmia ja tunnelmia nykyisten sotiemme varrelta sekä antaa kuvan suomalaisen sotilaan elämästä niin taistelujen tuoksinassa kuin niiden rauhallisina väliaikoinakin. Teoksen ulkoasu on myöskin suunniteltu sen arvoa vastaavaksi ja lajissaan ensimmäisenä taistelevan armeijan taiteellisena tuotteena sen ilmestymisestä tulee epäilemättä muodostumaan näkyvä kirjallinen tapaus. Teoksen toimituskuntaan kuuluvat majuri Yrjä Vasama, luutn. Olavi Paavolainen ja sot. virk. MAtti Kurjensaari.

Nyt, kun parhaillaan tehdään kokoelman viimeistelytyötä, voidaan teokseen vielä sijoittaa runoja, jos ne lähetetään osoitteella 10. Kpk. 1011. Kuoreeen merkittävä sana "Runoja".