keskiviikko 10. tammikuuta 2018

Sisällissota 100 vuotta sitten: Sipoon retki 9.1.1918

Kun käsittelen artikkeleita ja esitelmiä varten nyt valtavaa määrää vuoteen 1918 liittyvää aineistoa, ajattelin kirjoittaa tänne blogiin niiden pohjalta ""100 vuotta sitten" teemalta postauksia.

Tasan 100 vuotta sitten uutisoitiin punakaartien retkestä / rankaisuretkestä 9.1.1918 Sipooseen:

Uusi Aura 10.1.1918

Työmies 10.1.1918

Näistä sanomalehtileikkeistä kerrottakoon taustaksi, että Uusi Aura oli "kokoomuslainen" eli oikeistopainotteinen lehti, Työmies taas sosialidemokraattisen puolueen vasemman siiven/"siltasaarelaisten" eli vasemmistolainen lehti.

Tapahtumat


Helsingistä lähti Sipooseen 9.1.1918 junalla suuri joukko punakaartilaisia riisumaan sikäläisiä suojeluskuntalaisia eli "lahtarikaartia" aseista. Helsingissä nämä vaativat junanlähettäjää kirjoittamaan heille vapaaliput, mutta kun lähettäjä ei tähän suostunut, nousivat punakaartilaiset junaan lipuitta.

Malmin asemalla kaartilaiset miehittivät asemarakennuksen ja puhelinkeskusaseman, katkaisivat puhelinyhteyden sekä pitivät asemahenkilökuntaa silmällä. Välivaiheiden jälkeen juna saapui Nikkilän asemalle, missä punakaartilaiset (enää arviolta 57 miestä) poistuivat junasta ja aloittivat matkan kohti Sipoota. Matkalla punakaartilaiset tekivät tarkastuksia tien varrella oleviin taloihin.

Kirkonkylällä punakaari kohtasi suojeluskuntalaisia, joiden kanssa syntyi tulitaistelu. Ilmeisesti molemmilta puolilta haavoittui miehiä: erään punakaartilaisen mukaan kahakassa olisi kaatunut kolme punaista ja joitakin jäi suojeluskuntalaisten vangiksi.

Kello 14–15 välillä Keravan asemalle saapui lisää punakaartilaisia, jotka aloittivat jalan liikkua kohti Nikkilää. Kello 16 saapui Helsingin asemalle punakaartilaisia, jotka vaativat ylimääräistä junaa Nikkilään ja lopulta sellaisen saivatkin. Vaunut osoitettiin paikallisjunasta, jonka piti lähteä 17.20. Senaatin rautatiehallituksen kautta lähettämässä määräyksessä kuitenkin käskettiin, ettei tällaiseen tarkoitukseen saa junaa antaa. Nyt asemavirkailijat kieltäytyivät lähettämästä paikallisjunaa, johon oli jo asettunut joukko kaartilaisia. Nämä vaativat junan lähettämistä, ja lopulta kello 18 lähettäjä suostui lähettämään junan. Junan saavuttua Keravalle vaativat kaartilaiset junaa Nikkilään, minne lähtikin juna kello 21.10. Perillä juna lähti takaisin Keravalle, vieden mukanaan haavoittuneita punakaartilaisia. Punakaartilaiset palasivat 00.30 saapuneella junalla Helsinkiin. Punakaartilaiset toivat mukanaan joukon haavoittuneita ja kaksi ruumista. Tämän jälkeen kaartilaiset hajaantuivat.

Sipoon kahakasta tuli tietoja myöhempiin lehtiin hiljakseen. Keski-Suomalainen kertoi 13.1.1918, että Sipoossa olisi kaatunut 6 suojeluskuntalaista ja 21 haavoittui.

Sotasurmat -tietokannan mukaan kahakassa menehtyivät punaiset työmies Herman Nylynd ja kirjansitoja Wilho Riipinen. Molempiin on merkitty alkuperäisen lomakkeen sarakkeeseen "murhattu/mestattu", Sotasurmien mukaan Nylund on kaatunut ja Riipinen on murhattu. Kaksi kaatunutta vastaa myöhempiä tietoja Helsingin asemalle tuoduista kahdesta kuolleesta. Ilmeisesti toinen on merkitty "murhatuksi", koska sotatilaa ei vielä ollut julistettu.

Sipoon retki puhututti edustajia Sosialidemokraattisen puolueen puolueneuvoston kokouksessa 19.–22.1.1918. Matti Turkian (1871–1946; 1918 SPD:n puoluesihteeri) mukaan "punakaartien menettely on ollut osaksi lapsellista esimerkiksi Sipoon retki, joka oli todennäköisesti porvarien provokatsioonia." Arthur Usenius (1888–1937; 1918 kansanedustaja) puolestaan käytti Sipoota yhtenä esimerkkinä syystä perustaa vallankumouskomitea; "ei siten, että juostaan Sipooseen ja Helsingin pitäjien retkien tapaisilla touhuilla, vaan harkitaan yksimielistä toimintaa."

keskiviikko 3. tammikuuta 2018

Viestipataljoona 33:n miehistö A–L - myöhästynyt joululahja lukijoille

Olen saanut pieniä ja ymmärrettäviä moitteita siitä, ettei Viestipataljoona 33:n liitteenä ollut koko yksikön miehistöluetteloa. Laadin sellaisen kyllä itselleni Excel-taulukoksi pysyäkseni edes jotenkin kärryillä, missä vaiheessa kukin Virtanen oli alikersantti, korpraali, sotamies jne. jotta olisi edes jonkinlainen mahdollisuus tunnistaa yksittäisiä pelkällä sukunimellä esiintyviä henkilöitä. Luettelossa oli kuitenkin paljon puutteita, virheitä yms. joten katsoin sen vievän (muutenkin paisuvasta) teoksesta tilaa antamatta kunnolla informaatiota vastineeksi.

Perkasin nyt joululahjaksi lukijoille laatimani yli tuhannen nimen listan sukunimien perusteella A:sta L:ään. Jaan listan kahtia selaamisen helpottamiseksi.

1) Ensimmäisenä on henkilön sotilasarvo/titteli (lotta, oppilas, alisotilasohjaaja...) yksikköön saapuessa, sitten 

2) komppania (1., 2., 3. tai Esikunta, mahdollisesti myös Viestikomppania) johon sotilas määrättiin ja milloin ja mistä siirretty (jos ei tullut yksikköön perustamisvaiheessa) ja lopuksi

3) ylennykset, siirrot, erikoiset maininnat ja kunniamerkit. Kokosin alunperin myös tietoja mikäli henkilöt olivat saaneet rangaistuksia, tulleet mielisairaiksi tms. mutta olen poistanut tästä luettelosta ne tiedot. Syntymäajat löytyivät ainoastaan liikekannallepanossa kesäkuussa 1941 yksikköön siirretyistä, enkä ole liittänyt niitä luetteloon.

Luettelosta on poistettu myös tiedot koti/asuinpaikasta. Jotkut nimet ovat luetteloissa lyijykynämerkintöinä, mitkä olen pyrkinyt tuomaan esille huomautuksilla.

HUOM! 

Luettelon lähteinä toimivissa asiakirjoissa kuten päiväkäskyissä, yksikön perustamiskäskyissä ja kunniamerkkianomuksissa on itsessään (useita) virheitä, joita olen parhaani mukaan koettanut korjata.

Osa samannimisistöä henkilöistä on todellisuudessa kaksi eri henkilöä: olen tarkistanut tietoja vertailemalla. Toisinaan kaksi eri henkilöä saattavatkin olla yksi ja sama, mutta epävarmoissa tapauksissa olen jättänyt mahdollisen saman nimen kahteen eri kertaan.

Osa henkilöistä siirrettiin Henkilöstötäydennyskeskuksista tai Viestikoulutuskeskuksista Viestipataljoona 33:een vain yhdeksi tai kahdeksi päiväksi, minkä jälkeen heidät siirrettiin jalkaväkirykmenttien tai tykistön viestijoukkueisiin. Näitä nimiä on useita kymmeniä.

Lyhenteitä:

1. D = 1. Divisioona

14. Pr. = 14. Prikaati, 1. Divisioonasta piti muodostaa loppuvuodesta prikaati, mutta asia lykkääntyi ja lopulta unohdettiin. Prikaatin Viestikomppanian miehistön rungon olisi muodostanut VP 33 nuorin miehistö ja jalkaväkirykmenttien viestijoukkueet.

AKE = Armeijakunnan Esikunta

HTK = Henkilöstötäydennyskeskus

JR = Jalkaväkirykmentti

Vap. = Vapautettu palveluksesta. Yleensä liikekannallepanon yhteydessä esiintyvä merkintä.

VK = Viestikomppania

Vm 2 = Vapaudenmitali 2, 2. Luokan vapaudenmitali, miehistölle tai aliupseereille myönnetty kunniamerkki ansiokkaasta palveluksesta ja urheudesta.

VP = Viestipataljoona

Lataan nimet M–Ö piakkoin!

A


Sotamies
Aalto, Heino Olavi
2./VP 33 19.06.1941

Sotamies
Aalto, Olavi Johannes
3./VP 33 17.06.1941
Sai Vapaudenmitali 2:n 1.1.1942.

Sotamies
Aalto, Reino
2./VP 33 26.10.1944

Sotamies
Aaltonen, Arvo Hemming
2./VP 33 20.06.1941

Kersantti
Aaltonen, Leo Kustaa
2./VP 33 18.06.1941
Puhelinjoukkueen varajohtaja. Turunmaan suojeluskuntapiiri
Ylennetty ylikersantiksi 11.8.1941.

Korpraali
Aaltonen, Matti
1./VP 33 31.01.1944 5849:sta =OTE/1. D

Korpraali
Aaltonen, Pekka Kaarlo
2./VP 33
19.06.1941
Ryhmän varajohtaja (VK), ryhmänjohtaja
Vapaudenmitali 2. annettu 28.9.1941
Ylennetty alikersantiksi 11.8.1942

Alikersantti
Aaltonen, Toivo Rafael
1./VP 33 18.11.1941
Siirretty 0719:stä (0719 = Viestikoulutuskeskus)

Sotamies
Aaltonen, Viljo
1./VP 33 11.09.1942
Siirretty VK/14. Pr.:sta

Sotamies
Aaltonen, Viljo Ilmari
1./VP 33 18.06.1941

Sotamies
Aaltonen, Voitto August
1./VP 33 13.07.1944

Kersantti
Aaltonen, Vänni Kalevi
2./VP 33 18.06.1941
Joukkueen varajohtaja. Turunmaan suojeluskuntapiiri
Vapaudenmitali 2. annettu 28.9.1941.
Ylennetty ylikersantiksi 6.12.1941.

Korpraali
Aarnio, Aake
2./VP 33 11.09.1942
Siirretty VK/14. Pr.:sta

Korpraali
Aarnio, Aarre Alfred
VK 27.05.1942 Täydennys HTK:sta

Sotamies
Aarnio, Aimo Aarne
1./VP 33 17.10.1943

Korpraali
Ahlman, Arvo
1./VP 33 07.07.1941

Sotamies
Ahlroos,Kauko Immanuel
3./VP 33 25.01.1944
3570:sta = HTK 8, komennuksella yksikössä 31.12.1943 alkaen

Sotamies
Ahlroos Pertti
2./VP 33 11.09.1942 Siirretty VK/14. Pr.:sta

Sotamies
Ahlroos, Pertti Kalervo
VK 27.05.1942 Täydennys HTK:sta
Nimitetty korpraaliksi 1.7.1943

Korpraali
Aho, Aimo Artturi
1./VP 33 18.06.1941

Sotamies
Ahola, Veikko Matti
3./VP 33 07.02.1942
8./Jalkaväenkoulutuskeskus 18

Sotamies
Ahonen, Martti Mikael
3./VP 33 01.11.1943

Alikersantti
Ahvo, Kalle
Esikunta 17.06.1941
Esikunnan talousaliupseeri
Ylennetty kersantiksi 11.10.1941
Ylennetty ylikersantiksi 11.8.1942

Sotamies
Airikkala, Arvo Vilhelm
1./VP 33 18.06.1941

Sotamies
Aittala, Stig Birger
3./VP 33 01.11.1943

Luutnantti
Ala-Kaila
Kustaa Kosti
3./VP 33 08.02.1942
Siirretty 1. D viihdytyststoon 7.3.1942

Sotamies
Alanen, Väinö Lennart
1./VP 33 18.06.1941

Sotamies
Alanne, Markus
1./VP 33 31.01.1944
5849:sta =OTE/1. D

Alikersantti
Alanne Uuno Aukust
2./VP 33 18.06.1941
Turunmaan suojeluskuntapiiri. Puhelinryhmän johtaja.
Vapaudenmitali 2. annettu 13.9.1941
Ylennetty kersantiksi 11.10.1941

Sotamies
Alén, Urho Ilmari
1./VP 33 21.06.1941

Sotamies
Alhanen, Urho Ilmari
3./VP 33 01.11.1943

Sotamies
Alhonen, Hannes
Esikunta
(Lyijykynämerkintä alkuperäisessä asiakirjassa)

Sotamies
Alhonen Vilho Johannes
3./VP 33 17.06.1941

Vänrikki
Alinikula, Oiva Elias
Esikunta
Varusvarastojoukkueenjohtaja

Luutnantti
Alkio, Arvo August
1./VP 33
Joukkueenjohtaja

Sotamies
Andersen, Lennart Mikael
3./VP 33 17.06.1941

Korpraali
Andersin, Veijo Armas
3./VP 33 18.11.1941
Siirretty 0719:stä (0719 = Viestikoulutuskeskus)

Sotamies
Andersson, Leonard
3./VP 33 11.09.1942
Siirretty VK/14. Pr.:sta

Sotamies
Antola, Eino
2./VP 33 11.09.1942
Siirretty VK/14. Pr.:sta

Sotamies
Antola, Eino Evert
2./VP 33 20.06.1941

Sotamies
Anttila, Martti Juho
3./VP 33 30.01.1943

Alikersantti
Anttila Rafael
3./VP 33 28.02.1942 Järjestelykeskus 2:sta
11.09.1942 Siirretty VK/14. Pr.:sta

Sotamies
Arjaluoto, Esko
1./VP 33
11.09.1942 Siirretty VK/14. Pr.:sta
Nimitetty korpraaliksi 26.10.1942. Ylennetty alikersantiksi 16.4.1944

Korpraali
Armio, Viljo Valdemar
2./VP 33 18.06.1941

Sotamies
Arola, Tapani Tuomas
3./VP 33
17.10.1943

Sotamies
Arola, Tenho Valdemar
3./VP 33 17.06.1941

Sotamies
Asikainen, Aarne Eerik
VK 27.05.1942
Täydennys HTK:sta

Sotamies
Asikainen, Ensio
1./VP 33
31.01.1944
5849:sta =OTE/1. D

Sotamies
Asola, Pauli
2./VP 33 26.10.1944

Sotamies
Astrén Lasse Olavi
2./VP 33
11.09.1942
Siirretty VK/14. Pr.:sta 14.05.1942

Sotamies
Auramaa, Pauli
Esikunta 17.06.1941

Sotamies
Auramaa, Uuno Johannes
1./VP 3318.06.1941

Alikersantti
Autio, Jorma
Esikunta11.09.1942 siirretty VK/14. Pr.:sta

Alikersantti
Autio, Jorma Kullervo
2./VP 33 19.06.1941
Vikapartioryhmänjohtaja. Turunmaan suojeluskuntapiiri. Sai Vapaudenmitali 2:n 1.1.1942.

Sotamies
Auvinen, Väinö Aleksander
3./VP 33 16.02.1942

B


Sotamies
Backman, Hugo
Esikunta 17.06.1941

Lotta
Björkman, Hilkka
Esikunta

Alikersantti
Blomqvist, Olavi
2./VP 33
01.11.1944

Sotamies
Bogel, Bjarne Balder
3./VP 33 25.01.1944
3570:sta = HTK 8, komennuksella yksikössä 31.12.1943 alkaen

C


Sotamies
Collin, Keijo Henrik
3./VP 33 01.11.1943

D


Alikersantti
Dahlberg, Leo
2./VP 33 18.06.1941
Turunmaan suojeluskuntapiiri

Sotamies
Dahlberg, Uno Iivari
3./VP 33 17.06.1941

Sotamies
Dahlman, Harald Alarik
3./VP 33 17.06.1941
Sai Vapaudenmitali 2:n 1.1.1942.

E

Sotamies
Ekman, Matti Ilmari
1./VP 33 17.11.1941
Siirretty 0719:stä (0719 = Viestikoulutuskeskus)

Sotamies
Elmeranta, Karl Leon
3./VP 33 17.06.1941

Sotamies
Elo, Arvo
Esikunta 01.10.1942
11.09.1942 Siirretty VK/14. Pr.:sta

Sotamies
Elomaa, Eino
2./VP 33 11.09.1942
VK 14.05.1942
Siirretty VK/14. Pr.:sta

Alikersantti
Enqvist, Vilho Valfrid
Esikunta 03.05.1942 III/KTR 5:stä

Sotamies
Eravuori, Eino
Esikunta 17.06.1941

Sotamies
Eronen, Lauri Rolf
2./VP 33 20.06.1941

Sotamies
Eskola, Eino Ensio
3./VP 33 14.01.1942
JR 35:een 16.1.1942
(HUOM! 1. Divisioonaan koulutuskeskuksista tai henkilöstötäydennyskeskuksista siirretyt viestimiehet sijoitettiin yleensä aluksi Viestipataljoonaan, mistä komentaja jakoi näitä tarvittaessa edelleen muihin 1. Divisioonan yksiköihin.)

Sotamies
Eskola, Erkki Johannes
3./VP 33 01.11.1943

Lotta
Eskola, Lea Maria Kyllikki
Esikunta
Vapaudenmitali 2. annettu 31.10.1941


F


Kersantti
Fagerholm, John Oma
2./VP 33
Komppanian talousaliupseeri
Vapaudenmitali 2. annettu 25.8.1942

Alikersantti
Fagerholm, Oiva Johan
2./VP 33 19.06.1941
Turunmaan suojeluskuntapiiri

Sotamies
Fokin, Vasilij
Esikunta 11.01.1943
Palasi Rask. Psto.12 16.2.1943

Sotamies
Fält, Aulis Alarik
3./VP 33 01.11.1943

G


Korpraali
Glödstaf, Sulo Johannes
2./VP 33 05.08.1942 HTK
Teräaseiden teroituskurssilla

Jääkäri
Gratscheff, Aleks
1./VP 33 06.04.1944
Mahd. Siirretty kuuntelujoukkueeseen

Kersantti
Grönberg, Oiva Fredrik
2./VP 33 18.06.1941
Helsingin suojeluskuntapiiri. Komppanian vääpeli.
Ylennetty ylikersantiksi 11.8.1941.
Sai Vapaudenmitali 2:n 1.1.1942.
Ylennetty vääpeliksi 16.4.1942

Sotamies
Grönholm, Kustaa Mikael
1./VP 33 18.06.1941

Sotamies
Grönholm, Olavi Ossian
3./VP 33 17.06.1941

H


Sotamies
Haapala, Jaakko
Esikunta 11.09.1942
Siirretty VK/14. Pr.:sta

Sotamies
Haapalainen, Arvo
3./VP 33
Nimitetty korpraaliksi 9.6.1942,
ylennetty alikersantiksi 10.6.1942.
Osallistunut kuuteen eri sotaan.

Korpraali
Haapalainen, Paul Alfred
1./VP 33 14.01.1942
JR 35:een 16.1.1942

Sotamies
Haapanen, Antti Akseli
3./VP 33 21.06.1941
Puhelinmies.
Vapaudenmitali 2. annettu 13.9.1941

Sotamies
Haapanen, Into
1./VP 33 20.06.1941

Sotamies
Haapanen, Väinö Ilmari
3./VP 33 14.01.1942
JR 35:een 16.1.1942

Kersantti
Haavanto, Herman
1./VP 33 11.09.1942
Siirretty VK/14. Pr.:sta

Alikersantti
Haavanto, Olavi Herman
1./VP 33
Alunperin ryhmänjohtaja JR 56 viestijoukkueessa
Ylennetty kersantiksi 11.8.1942

Korpraali
Hakala, Eino
1./VP 33 19.11.1941
Siirretty VP 25:stä
Ylennetty alikersantiksi 5.11.1943

Sotamies
Hakala, Pauli Päiviö
3./VP 33 25.01.1944
3570:sta = HTK 8, komennuksella yksikössä 31.12.1943 alkaen

Alikersantti
Hakala, Toivo Johannes
3./VP 33 17.06.1941
Puhelinjoukkueen varajohtaja, joukkueenjohtaja.
Ylennetty kersantiksi 11.8.1941.
Sai Vapaudenmitali 2:n 6.12.1941.
Ylennetty ylikersantiksi 6.12.1941.

Sotamies
Hakalax, Karl Olåf
1./VP 33 16.02.1942
Nimitetty korpraaliksi

Korpraali
Hakalax, Tor Herman
2./VP 33 18.06.1941

Sotamies
Halme, Paavo
1./VP 33 17.11.1941
Siirretty 0719:stä (0719 = Viestikoulutuskeskus)

Luutnantti
Halmevirta, Eino Leo Johannes
2./VP 33
Komppanian päällikkö
4. Luokan Vapaudenristi 6.9.1941.
3. Luokan Vapaudenristi 27.8.1942.
Lomautettuna 15.10.1942–2.5.1943

Korpraali
Halsvaha, Kustaa Edvard
3./VP 33 17.06.1941
Edward?

Korpraali
Hangalin, Uno Anders
3./VP 33 17.06.1941
Kaatui 7.10.1941

Sotamies
Hannula, Jaakko Matti
1./VP 33 17.06.1941
Otettu vapaaehtoisena, sk-sotamies, määrätty 22.6.1941 esikuntaan.
Myöh. 1. Komppaniaan.
Nimitetty korpraaliksi 16.4.1944.

Luutnantti
Hannula, Kai Antero
2./VP 33
21.01.1944

Sotamies
Hannula, Risto Aaria
1./VP 33 20.06.1941

Sotamies
Harju, Toivo
3./VP 33 11.09.1942
Siirretty VK/14. Pr.:sta

Sotamies
Haukilahti, Lauri
Esikunta
18.02.1943

Korpraali
Hedman, Armas
2./VP 33 26.10.1944

Vänrikki
Heikkilä, Pentti Johannes
1./VP 33
Joukkueen johtaja
Määrätty is.upseeri 28.7.1941.
Vapaudenristi 3. 8.7.1942.

Sotamies
Heikkinen
Toivo Kalervo
2./VP 33 11.09.1942 Siirretty VK/14. Pr.:sta
VK 14.05.1942

Sotamies
Heino, Aaro
1./VP 33 11.09.1942
Siirretty VK/14. Pr.:sta

Sotamies
Heino, Aaro Petteri
VK 14.05.1942
Nimitetty korpraaliksi 7.5.1943.

Sotamies
Heino, Jorma
1./VP 33 11.09.1942
Siirretty VK/14. Pr.:sta.

Sotamies
Heino, Jorma Teodor
VK 29.04.1942

Sotamies
Heinonen, Aarre Uljas
1./VP 33 14.01.1942
JR 35:een 16.1.1942

Kersantti
Heinonen, Kaino Aleksander
1./VP 33 18.06.1941
Talousaliupseeri.
Sai Vapaudenmitali 2:n 1.1.1942.

Kersantti
Heinonen, Mauno
Esikunta 17.06.1941

Alikersantti
Heinonen, Risto Jalmari
3./VP 33 20.06.1941

Sotamies
Heinonen, Uuno
Esikunta 04.04.1943
I/JR 56:sta

Alikersantti
Heinonen, Veikko Aksel
1./VP 33 18.06.1941

Sotamies
Heinonen, Voitto Iivari
3./VP 33 01.11.1943

Sotamies
Helenius, Gunnar Helmer
3./VP 33 01.11.1943

Sotamies
Helenius, Martti Johannes
3./VP 33 17.06.1941

Sotamies
Helenius, Veikko Valdemar
3./VP 33 20.06.1941

Sotamies
Helin, Kustaa Ilmari
1./VP 33 18.06.1941

Korpraali
Helin, Martti Johannes
1./VP 33 31.01.1944
5849:sta =OTE/1. D

Sotamies
Helin, Unto
1./VP 33 25.03.1943
JR 101:stä

Vänrikki
Helle, Eino Eemil
1./VP 33
Joukkueenjohtaja
Vapaudenristi 3. 22.6.1942

Sotamies
Helle, Olavi Olli
Esikunta 15.05.1942

Sotamies
Hellsten, Eino Johannes
3./VP 33 01.11.1943

Sotamies
Helminen, Martti
2./VP 33 16.08.1942

Korpraali
Helminen, Urho Onni Jalmari
2./VP 33 19.06.1941
Puhelin- ja keskusmies.
Sai Vapaudenmitali 2:n 1.1.1942.

Sotamies
Helmiö, Kauko Kalervo
3./VP 33 01.11.1943

Alikersantti
Henriksson, Bror Sigvar
3./VP 33 28.02.1942
Järjestelykeskus 2:sta

Kersantti
Henriksson, Bertil Bruno
3./VP 33 21.06.1941
Varsinaissuomen suojeluskuntapiiri, Bertel Uno?
Joukkueen varajohtaja
Vapaudenmitali 2. annettu 28.9.1941.
Ylennetty ylikersantiksi 11.6.1942.

Sotamies
Henriksson, Erkki Emanuel
3./VP 33 01.11.1943

Sotamies
Henriksson, Lars
Esikunta 26.10.1942
Ote/5800

Sotamies
Henriksson, Pentti
2./VP 33 26.10.1944

Alikersantti
Hentula Heikki
3./VP 33 20.06.1941
Vapaudenmitali 2. annettu 11.10.1941.

Korpraali
Herhi, Simo
Esikunta 11.09.1942
Siirretty VK/14. Pr.:sta

Kersantti
Hernala, Osmo
2./VP 33 26.10.1944

Alikersantti
Hernelahti, Alpo Olavi
1./VP 33 18.06.1941
Vapaudenmitali 2. annettu 13.9.1941.

Sotamies
Herranen, Eero Olavi
2./VP 33 18.06.1941
Joensuun suojeluskuntapiiri

Alikersantti
Herranen, Osmo
1./VP 33 28.05.1943

Sotamies
Hietala, Paavali
VK 14.05.1942

Sotamies
Hietanen, Huugo
2./VP 33 20.06.1941

Sotamies
Hietaniemi, Jaakko
2./VP 33 11.09.1942
Siirretty VK/14. Pr.:sta

Sotamies
Hietarinta, Into Johannes
3./VP 33 03.12.1942
Vsuo. Skp:sta maataloustehtävistä

Sotamies
Hitsi, Verner Aleksi
2./VP 33 21.06.1941

Sotamies
Hokkanen, Mikko
3./VP 33 17.06.1941
Komppanian lähetti sodan alusta marraskuun 1941 loppuun, kuoron johtaja.
Nimitetty korpraaliksi 11.6.1942.
Ylennetty alikersantiksi 30.11.1943.

Alikersantti
Holmström, Lars
2./VP 33 11.09.1942
Siirretty VK/14. Pr.:sta
ks. alla oleva

Kersantti
Holmström, Lars Erik
3./VP 33 02.09.1943

Sotamies
Holopainen, Mauno
Esikunta 11.09.1942
Siirretty VK/14. Pr.:sta

Sotamies
Honka, Väinö
3./VP 33 28.02.1942
Järjestelykeskus 2:sta

Kersantti
Honkanen, Arvo
Esikunta 11.09.1942
Siirretty VK/14. Pr.:sta

Sotamies
Honkaranta, Onni Jaakko
2./VP 33 19.06.1941
Vapaudenmitali 2. annettu 25.8.1942.

Sotamies
Honkio, Heimo
Esikunta 11.09.1942
Siirretty VK/14. Pr.:sta

Sotamies
Honkio, Heimo Ilmari
Esikunta 07.02.1942
II/JR 56:sta

Korpraali
Honkio, Osmo
Esikunta 17.06.1941
Sai Vapaudenmitali 2:n 6.12.1941.
Kuoli lomalla marraskuussa 1942.

Kersantti
Huhta, Leevi Jalmari
3./VP 33 07.02.1942
8./Jalkaväenkoulutuskeskus 18

Kersantti
Huhta, Leevi
3./VP 33 11.09.1942
Siirretty VK/14. Pr.:sta

Sotamies
Huhtala, Lauri Vihtori
3./VP 33 25.01.1944
3570:sta = HTK 8, komennuksella yksikössä 31.12.1943 alkaen

Sotamies
Huittari, Viljo
2./VP 33 19.06.1941
Puhelinmies.
Vapaudenmitali 2. annettu 13.9.1941.

Sotamies
Hultin, Matti Mauno Mikael
2./VP 33 20.06.1941
Ylennetty korpraaliksi 2.9.1942.
Vapaudenmitali 2. annettu 25.8.1942.

Alikersantti
Huoso, Veerti Gunnar
2./VP 33 24.08.1943
Ylennetty kersantiksi 5.11.1943.

Korpraali
Hupponen, Toivo Vihtori
2./VP 33 31.07.1944

Alikersantti
Hurme, Vieno Aksel
1./VP 33 18.06.1941

Alikersantti
Huttunen, Enok Lennart
1./VP 33 18.06.1941
Ylennetty kersantiksi 22.5.1943.

Sotamies
Huttunen, Janne
3./VP 33 31.07.1944

Korpraali
Huuskonen, Tauno Rudolf
3./VP 33 07.02.1942
8./Jalkaväenkoulutuskeskus 18

Kersantti
Hyvönen, Eino
Esikunta 11.09.1942
Siirretty VK/14. Pr.:sta

Kersantti
Hyvönen, Eino Johannes
Esikunta 06.08.1942
HTK

Sotamies
Hyökki, Eelis [tai Einar]
2./VP 33 07.06.1944
Siirretty 13.10.1944 Rajajääkäripataljoona 3:n esikuntaan

Sotamies
Hämäläinen, Aarne
3./VP 33 17.11.1941
Siirretty 0719:stä (0719 = Viestikoulutuskeskus)

Korpraali
Hämäläinen, Nestor Matti
3./VP 33 21.06.1941

Korpraali
Hämäläinen, Otto Veikko
3./VP 33 07.02.1942
8./Jalkaväenkoulutuskeskus 18

Sotamies
Hämäläinen, Toivo
2./VP 33 11.09.1942
Siirretty VK/14. Pr.:sta

Sotamies
Höglund, Nestor Johannes
3./VP 33 17.06.1941
Sai Vm 2:n 11.10.1941.

I


Sotamies
Ihalainen, Lauri Henrik
1./VP 33 18.06.1941

Sotamies
Iiskola Veikko
2./VP 33 11.09.1942
Siirretty VK/14. Pr.:sta

Sotamies
Iiskola, Veikko Antti
VK 14.05.1942

Sotamies
Ikonen, Sauli Uolevi
1./VP 33 17.10.1943

Sotamies
Ikäläinen, Veikko
2./VP 33 11.09.1942
Siirretty VK/14. Pr.:sta

Sotamies
Ikäläinen, Veikko Olavi
VK 27.05.1942
Täydennys HTK:sta

Alikersantti
Ilola, Matti Kalervo
3./VP 33 17.06.1941
Ryhmänjohtaja, joukkueen sijaisvarajohtaja.
Vapaudenmitali 2. annettu 13.9.1941.
Ylennetty kersantiksi 11.6.1942.

Alikersantti
Imberg, Anders Sivert
Esikunta
Komennuksella viihdytysryhmässä 1942.

Ylikersantti
Immala, Martti
Esikunta 17.06.1941
Ylennetty vääpeliksi 11.8.1941.
Sai Vapaudenmitali 2:n 6.12.1941.
Pataljoonan valistusupseeri.

Sotamies
Immonen, Tuulo Olof
1./VP 33 29.05.1943

Sotamies
Inberg, Teuvo Kalevi
1./VP 33 17.10.1943

Sotamies
Inkeri, Siinto Johannes
3./VP 33 20.06.1941

Sotamies
Inkilä, Eino Emil
2./VP 33 11.09.1942
Siirretty VK/14. Pr.:sta
06.08.1942 HTK

Alikersantti
Innamaa, Olli Antero
3./VP 33 17.11.1941
Siirretty 0719:stä (0719 = Viestikoulutuskeskus).
Sai Vapaudenmitali 2:n 1.1.1942.

Alikersantti
Isaksson, Aatos
2./VP 33 26.10.1944

Korpraali
Iso-Moisio, Into
1./VP 33 11.09.1942
Siirretty VK/14. Pr.:sta

Sotamies
Iso-Moisio, Oiva
2./VP 33 11.09.1942
Siirretty VK/14. Pr.:sta

Sotamies
Isomoisio, Into
Esikunta
17.06.1941

Sotamies
Isomoisio, Oiva Lauri
VK 14.05.1942

Isotalo Juhola Lauri
Esikunta
lyijykynä, epäselvä

Vänrikki
Isotalo, Mauno Adolf
Esikunta
Nuorempi toimistoupseeri
Ylennetty luutnantiksi 11.10.1941.

Kersantti
Itkonen, Ilmari Kalevi
3./VP 33 25.08.1943
Ylennetty ylikersantiksi 5.11.1943.

J


Sotamies
Jaakkola, Mikko
1./VP 33 31.01.1944
5849:sta =OTE/1. D

Sotamies
Jaatinen, Lauri Vihtori
3./VP 33 17.06.1941
Vapaudenmitali 2. annettu 28.9.1941.

Sotamies
Jalava, Martti Vilhelm
Esikunta 15.08.1941
Siirretty I/KTR 5:stä.

Sotamies
Jalonen, Niilo
Esikunta 17.06.1941
Pataljoonan kengitysseppä
Nimitetty korpraaliksi 11.10.1941.
Ylennetty alikersantiksi 11.8.1942.

Oppilas
Jartti, Paavo Petteri
3./VP 33 25.01.1944
3570:sta = HTK 8, komennuksella yksikössä 31.12.1943 alkaen.

Korpraali
Jauhiainen, Lauri
2./VP 33 06.08.1942
HTK

Sotamies
Jernberg, Olli Oskar
2./VP 33
Sai Vm 2:n 11.10.1941.

Sotamies
Johansson, Aimo Konstantin
1./VP 33 18.06.1941

Sotamies
Jokinen, Alarik
1./VP 33 18.06.1941
Lähetti
Nimitetty korpraaliksi 11.8.1941.

Sotamies
Jokinen, Erkki
1./VP 33 18.07.1942
HTK (TOISTAISEKSI)

Sotamies
Jokinen, Heikki Mikael
3./VP 33 14.01.1942
JR 35:een 16.1.1942

Sotamies
Jokinen, Niilo
2./VP 33 15.08.1942 1.Mt.J/3./Rad.P/PM toistaiseksi
11.09.1942 Siirretty VK/14. Pr.:sta

Korpraali
Joki-Sipilä, Onni Olavi
1./VP 33 18.06.1941

Korpraali
Jorila, Georg August
2./VP 33 19.06.1941
Puhelinryhmänjohtaja
Ylennetty alikersantiksi 11.10.1941.

Sotamies
Jousi, Tuomo Eemil
2./VP 33 18.06.1941

Luutnantti
Juhola, Frans Eljas
Siirretty 15.10.1941 JR 5:een viestiupseeriksi, palasi 24.11.1941.

Vänrikki
Juhola Frans Viljo
Esikunta 27.07.1941
Esikuntajoukkueen johtajaksi 22.7.1941, siirretty Upseerikoulusta.
Ylennetty luutnantiksi 11.9.1941.
4. Luokan Vapaudenristi 6.10.1941.

Sotamies
Juhola, Toivo Ilmari
3./VP 33 25.01.1944
3570:sta = HTK 8, komennuksella yksikössä 31.12.1943 alkaen

Sotamies
Junnola, Kauko
1./VP 33 31.01.1944
5849:sta =OTE/1. D

Oppilas
Junttila, Matti Anselm
3./VP 33 25.01.1944
3570:sta = HTK 8, komennuksella yksikössä 31.12.1943 alkaen

Sotamies
Juustinen, Tauno
VK 14.05.1942
2./VP 33 11.09.1942 siirretty VK/14. Pr.:sta

Sotamies
Järnberg, Olli Oskari
2./VP 33 19.06.1941

Alikersantti
Järvensivu, Antti Johannes
Esikunta 17.06.1941
Ampui Tuomas Leppästä vahingossa jalkaan.

Sotamies
Järventaus, Lauri Olavi
1./VP 33 21.06.1941
Oulun suojeluskuntapiiri.
Komppanian kirjuri.
Nimitetty korpraaliksi 6.12.1941.

Sotamies
Järvi, Eino Alarik
2./VP 33 18.06.1941
Vapaudenmitali 2. annettu 25.8.1942.

Sotamies
Järvinen, Erik Johannes
2./VP 33 20.06.1941

Sotamies
Järvinen, Lauri Erik
3./VP 33 17.10.1943

Alikersantti
Järvinen, Lauri Johannes
1./VP 33 18.06.1941
II joukkueen varajohtaja 17.6.1941-11.5.1942, sen jälkeen komppanian vääpeli
Sai Vm 2:n 11.10.1941.
Ylennetty kersantiksi 6.12.1941.
Ylennetty ylikersantiksi 11.8.1942.

Sotamies
Järvinen, Pauli E.
22.08.1941
Siirretty 22. Autokorjaamosta

Sotamies
Järvinen, Pentti Kalervo
3./VP 33 17.10.1943

Sotamies
Järvinen, Taisto
3./VP 33 02.02.1943

Kapteeni
Järvinen, Yrjö
Esikunta 04.07.1942
Pataljoonankomentaja

Korpraali
Jääranta, Eero
Esikunta 17.06.1941

Vänrikki
Jääri, Helge Valdemar
3./VP 33 09.07.1942
Joukkueenjohtaja, siirretty esikuntaan 9.7.1942.
Ylennetty luutnantiksi 11.10.1941.
3. Luokan Vapaudenristi 27.8.1942.
4. Luokan vapaudenristi 30.3.1942.
Nimitetty 5.6.1942 palosuojelu-upseeriksi

K

Luutnantti
Kaari, Kauko
15.10.1941
Sai VR 4:n 23.10.1941.
Komennettu 1. DE 15.10.1941 viestivarastojoukkueen johtajaksi.

Sotamies
Kaarima, Risto
Esikunta 17.06.1941

Korpraali
Kaarne, Vilho Eerik
3./VP 33 17.06.1941
Puhelinryhmänjohtaja
Ylennetty alikersantiksi 11.10.1941
3570:sta = HTK 8. II AK/Maa.R

Sotamies
Kaartinen Eino
1./VP 33 30.07.1942
Siirretty 30.7.1942 VK:an I/KTR 5:stä
1./VP 33 11.09.1942 Siirretty VK/14. Pr.:sta

Sotamies
Kaevuori, Vilho
3./VP 33 17.06.1941
Sai Vapaudenmitali 2:n 6.12.1941.
Nimitetty korpraaliksi 3.5.1944.

Alikersantti
Kairisto, Jorma
Esikunta 17.06.1941

Lotta
Kaisla, Anja Hely
Esikunta
Vapaudenmitali 2. annettu 31.10.1941.

Sotamies
Kaisla, Kosti Kennet
3./VP 33 17.10.1943

Kersantti
Kajanoja, Sulo Johannes
1./VP 33 18.06.1941

Korpraali
Kakkonen, Matti
2./VP 33 31.07.1944

Upseerikokelas
Kalkas, Erkki Olavi
3./VP 33 24.06.1943
Ylennetty vänrikiksi 18.8.1943.

Sotamies
Kallio, Kaarlo
2./VP 33 27.02.1943
Siirretty 3./VP 12:sta

Sotamies
Kallio, Niilo Henrik
3./VP 33 16.02.1942

Sotamies
Kallioheimo, Martti
3./VP 33 11.09.1942
Siirretty VK/14. Pr.:sta

Sotamies
Kanerva, Klaus Antero
3./VP 33 07.02.1942 8./Jalkaväenkoulutuskeskus 18
3./VP 33 11.09.1942 Siirretty VK/14. Pr.:sta

Sotamies
Kanerva, Sulo Eerik
2./VP 33 27.06.1941

Sotamies
Kangashaka, Klaus
1./VP 33 31.01.1944
5849:sta =OTE/1. D

Alikersantti
Kari, Odin Verner
2./VP 33 19.06.1941
Turunmaan suojeluskuntapiiri

Sotamies
Karinen, Uuno Kalervo
3./VP 33 07.02.1942
8./Jalkaväenkoulutuskeskus 18 ks. DSC_0508

Kapteeni
Karkaus, Armo
Esikunta
Pataljoonankomentaja. 1. Divisioonan Viestiupseeri jatkosodan ajan.
3. Luokan Vapaudenristi 12.10.1941.
Ylennettiin majuriksi.

Alikersantti
Karkio, Paavo Valdemar
1./VP 33 11.09.1942
Siirretty VK/14. Pr.:sta
HELL-kirjoittajaryhmänjohtaja 1.4.1942 alkaen.
Ylennetty kersantiksi 11.8.1942.

Korpraali
Karlsson, Harald Ferdinand
3./VP 33 17.06.1941

Vänrikki
Karri, Olavi
3./VP 33 23.07.1942
Upseerikoulusta

Korpraali
Karvonen, Antti (Anton?)
2./VP 33 19.06.1941
Puhelinryhmänjohtaja
Ylennetty alikersantiksi 11.6.1942.

Sotamies
Karvonen, Johannes
2./VP 33 20.06.1941
Vapautettu palveluksesta?

Korpraali
Karvonen, Julius
3./VP 33 17.06.1941

Kersantti
Kaukiainen, Toivo
Esikunta 17.06.1941
Varastoryhmän johtaja
Ylennetty ylikersantiksi 11.6.1942.

Sotamies
Kaukovalta, Bruno
Esikunta
Siirretty 13.10.1944 Rajajääkäripataljoona 3:n esikuntaan.

Sotamies
Kaunisto, Eemil Anton
VK 27.05.1942
Täydennys HTK:sta

Oppilas
Kauppinen, Aimo Johannes
3./VP 33 17.10.1943

Sotamies
Kaurinkoski, Urpo Johannes
1./VP 33 18.06.1941

Sotamies
Kautto, Kalervo
1./VP 33 27.02.1943 3./VP 12:sta

Sotamies
Kavander, Uuno Ilmari
1./VP 33 18.06.1941

Luutnantti
Keinonen, Edvin
3./VP 33 04.10.1944

Sotamies
Kemlin, Johan Aleksander
2./VP 33 20.06.1941

Sotamies
Keskitalo, Frans Viljo
1./VP 33 18.06.1941
Sai Vm 2:n 11.10.1941.

Ylikersantti
Kesälä, Artturi
3./VP 33 02.12.1942
Vsuo. Skp:sta maataloustehtävistä

Sotamies
Keto, Eelis Vieno
3./VP 33 17.06.1941
Kaatui 5.10.1941

Sotamies
Keto, Evert Valdemar
3./VP 33 17.06.1941

Ylikersantti
Ketola, Eino
Esikunta 24.06.1942
JR 35:sta koiranhoitajaksi.

Sotamies
Ketola, Onni Vilhelm
1./VP 33 18.06.1941
Vapaudenmitali 2. annettu 28.9.1941.

Korpraali
Kiema, Ilmari
1./VP 33 30.07.1944

Lotta
Kiiski, Lyyli
Esikunta
Vapaudenmitali 2. annettu 31.10.1941.

Korpraali
Kiiskinen, Taavi
3./VP 33 11.09.1942
Siirretty VK/14. Pr.:sta

Kersantti
Kilpala, Kaino Johannes
1./VP 33 20.06.1941
Kom. 1. VP:stä, Jyväskylän suojeluskuntapiiri

Sotamies
Kinnunen, Elmer Henri
2./VP 33 20.06.1941

Sotamies
Kirjavainen, Tauno Robert
2./VP 33 19.06.1941

Sotamies
Kirvelä, Pauli
3./VP 33 04.11.1944

Lotta
Kiuru, Lempi
Esikunta 24.02.1942

Sotamies
Kivelä, Pauli Kustaa
3./VP 33 01.11.1943

Sotamies
Kivinen, Aarne Johannes
3./VP 33 17.06.1941

Kersantti
Knaapi, Ilmari Kalle
1./VP 33 18.06.1941
Radioryhmän johtaja. Komppanian vääpeli.
Ylennetty ylikersantiksi 11.8.1941.
Sai Vapaudenmitali 2:n 6.12.1941.
Sittemmin 1. Divisioonan kaukopartiossa.

Lotta
Knaapi, Sylvi Emilia
Esikunta
Vapaudenmitali 2. annettu 31.10.1941.

Sotamies
Knaapi, Veikko
1./VP 33 17.11.1941
Siirretty 0719:stä (0719 = Viestikoulutuskeskus)

Kersantti
Knuutila, Martti Mikael
2./VP 33 14.07.1942 Siirto Esik.K/1. D:sta
2./VP 33 11.09.1942 Siirretty VK/14. Pr.:sta
Ylennetty vääpeliksi 1.7.1943.

Sotamies
Knuutila, Olavi Einar
2./VP 33 20.06.1941
Puhelinmies.
Sai Vapaudenmitali 2:n 1.1.1942.

Alikersantti
Knuutila, Toivo Johannes
1./VP 33 18.06.1941
Radioaseman päällikkö
Vapaudenmitali 2. annettu 28.9.1941.

Sotamies
Kohtola, Esko Johannes
3./VP 33 25.01.1944
3570:sta = HTK 8, komennuksella yksikössä 31.12.1943 alkaen

Korpraali
Koivisto, Keijo Johannes
3./VP 33 22.03.1942
JR 56:sta

Sotamies
Koivisto, Reino
Esikunta 17.06.1941
Yksikön perustamisasiakirjassa merkintä S+

Alikersantti
Koivula, Reino
2./VP 33 06.08.1942
HTK

Alikersantti
Koivula, Reino
2./VP 33 11.09.1942
Siirretty VK/14. Pr.:sta

Sotamies
Koivuniemi, Väinö
1./VP 33 09.07.1941
Siirretty JR 35:stä

Alikersantti
Koivuniemi, Väinö Elias
1./VP 33 18.06.1941
Keskusryhmän johtaja.
Vapaudenmitali 2. annettu 28.9.1941.
Ylennetty kersantiksi 11.10.1941.

Vänrikki
Kokkola, Veikko Kaarlo
3./VP 33
Viestimestari
Määrätty is.upseeri 28.7.1941.

Sotamies
Kokolahti, Vieno Osvald
2./VP 33 27.06.1941
Siirrettiin Helsingin suojeluskuntapiirin käyttöön 13.7.1941

Sotamies
Kolehmainen, Aarne
3./VP 33 11.09.1942
Siirretty VK/14. Pr.:sta

Sotamies
Kolehmainen E.
3./VP 33 12.08.1944
22. Talouskomppaniasta

Kersantti
Kolehmainen, Henrik
3./VP 33  31.07.1944

Sotamies
Korhonen, Aulis
Esikunta 17.06.1941

Korpraali
Korhonen, Eino
VK 14.05.1942
1./VP 33 11.09.1942 Siirretty VK/14. Pr.:sta

Sotamies
Korhonen, Toimi
2./VP 33 11.09.1942
Siirretty VK/14. Pr.:sta

Sotamies
Korhonen, Toimi Johannes
VK 14.05.1942

Alikersantti
Koroma, Jorma
1./VP 33 19.07.1941
Siirretty Poltto os:sta
1./VP 33 29.06.1942

Sotamies
Korpela, Allan Erik
3./VP 33 17.06.1941
Vapaudenmitali 2. annettu 28.9.1941.

Korpraali
Korpijärvi, Reino
3./VP 33 17.11.1941
Siirretty 0719:stä (0719 = Viestikoulutuskeskus)

Sotamies
Korte, Sakari Mauno
VK 27.05.1942
Täydennys HTK:sta

Luutnantti
Korte, Simo Antero
3./VP 33 01.08.1942 Siirretty Kev. Os. 8:sta

Luutnantti
Korte, Simo Johannes
1./VP 33 Joukkueenjohtaja

Sotamies
Kortelainen, Martti
1./VP 33 17.11.1941
Siirretty 0719:stä (0719 = Viestikoulutuskeskus)

Sotamies
Koskelainen, Antti
1./VP 33 18.06.1941

Kersantti
Koski, Kaarlo
1./VP 33 21.06.1941
Radiojoukkueen varajohtaja, tilapäinen joukkueenjohtaja.
Vapaudenmitali 2. annettu 28.9.1941.
Ylennetty vääpeliksi 11.8.1942.
Vapaudenmitali 1 annettu 4.6.1943.
Ylennetty kokelaasta vänrikiksi 29.2.1944

Sotamies
Koski, Kaino
Esikunta 17.06.1941
Autonkuljettaja
Sai Vapaudenmitali 2:n 6.12.1941.

Korpraali
Koski, Martti Bahlius
3./VP 33 17.06.1941
3./VP 33 26.09.1941
Ylennetty alikersantiksi 17.2.1944

Sotamies
Koski, Paavo
3./VP 33 17.06.1941

Sotamies
Koskinen, Edvart Arttur
3./VP 33 17.06.1941

Sotamies
Koskinen, Eino Aleksander
2./VP 33 18.06.1941

Sotamies
Koskinen, Eino Matias
3./VP 33 14.01.1942
JR 35:een 16.1.1942

Korpraali
Koskinen, Johan Fredrik
2./VP 33 19.06.1941
Puhelinryhmän varajohtaja.
Sai Vapaudenmitali 2:n 6.12.1941.

Alikersantti
Koskinen Kauko
2./VP 33 26.10.1944

Sotamies
Koskinen, Leo Vilho
3./VP 33 17.10.1943

Sotamies
Koskinen, Paul Eemil
2./VP 33 18.06.1941

Korpraali
Koskinen, Väinö Oskari
2./VP 33 20.06.1941

Sotamies
Koskivaara, Leo
2./VP 33 26.10.1944

Sotamies
Kotiniemi, Elis Iisakki
3./VP 33 17.10.1943

Sotamies
Kreula, Vieno Albert
1./VP 33 18.06.1941

Sotamies
Kuikka, Allan Valdemar
VK 14.05.1942
2./VP 33 11.09.1942 Siirretty VK/14. Pr.:sta

Kersantti
Kuirinlahti, Sulo
1./VP 33 09.07.1941
Siirretty JR 60:stä

Sotamies
Kuisma, Hugo Johannes
3./VP 33 14.01.1942
JR 35:een 16.1.1942

Alikersantti
Kuismin, Nikolai
1./VP 33 04.08.1944

Kersantti
Kujanpää, Erkki Olavi
3./VP 33
Kym. Et.
Vakinaisessa palveluksessa

Luutnantti
Kujanpää, Vilho Albert
Esikunta
Vanhempi talousupseeri
4. Luokan Vapaudenristi 29.9.1941.

Kersantti
Kulju, Keijo
2./VP 33 18.07.1944
1104:stä eli Tiedotuskomppaniasta

Korpraali
Kultaranta, Auno Johan
2./VP 33 20.06.1941
Puhelinmies.
Sai Vapaudenmitali 2:n 6.12.1941.

Sotamies
Kunnas, Erik Kustaa
3./VP 33 17.06.1941

Sotamies
Kunnas, Reino Gustaf
3./VP 33 17.06.1941

Sotamies
Kuosmanen, Aaro
2./VP 33 31.07.1944

Sotamies
Kuosmanen, Torsti
3./VP 33 07.02.1942 8./Jalkaväenkoulutuskeskus 18
11.09.1942 Siirretty VK/14. Pr.:sta

Alikersantti
Kupiainen, Onni
Esikunta 27.02.1943
3./VP 12:sta

Sotamies
Kurki, Urpo
3./VP 33 17.06.1941
Sai Vm 2:n 11.10.1941.

Alikersantti
Kurki, Viljo
3./VP 33 17.06.1941

Sotamies
Kuusela, Altti
1./VP 33 04.11.1944

Sotamies
Kuusela, Erkki Emil
3./VP 33 25.01.1944
3570:sta = HTK 8, komennuksella yksikössä 31.12.1943 alkaen.

Korpraali
Kuusela, Reino Selim
1./VP 33 18.06.1941
Autoaliupseeri, autonkuljettaja.
Ylennetty alikersantiksi 6.12.1941.

Sotamies
Kuusela, Viljo Ilmari
3./VP 33 17.06.1941
Vapaudenmitali 2. annettu 13.9.1941.
Pidätti vihollispartion.

Sotamies
Kuusisto, Frans Vihtori
3./VP 33 17.06.1941

Sotamies
Kuusisto, Johannes Nikolai
1./VP 33 19.06.1941

Sotamies
Kylliäinen, Jaakko
1./VP 33 30.07.1944

Sotamies
Kyrklund, Bror Gunnar
1./VP 33 17.10.1943

Sotamies
Kyyrö, Eino Tahvo
2./VP 33 18.06.1941

Alikersantti
Kyöstilä, Tauno Johannes
1./VP 33 18.06.1941

Sotamies
Kälkkäinen, Ville Albert
3./VP 33 25.01.1944
3570:sta = HTK 8, komennuksella yksikössä 31.12.1943 alkaen

Sotamies
Kärpänen, Leonid
3./VP 33 25.01.1944
3570:sta = HTK 8, komennuksella yksikössä 31.12.1943 alkaen

Korpraali
Kättylä. Oskar Arttur
3./VP 33 17.06.1941

L


Sotamies
Laakkonen K.
2./VP 33 12.08.1944
22. Talouskomppaniasta

Sotamies
Laakso, Arvo
Esikunta 17.06.1941

Sotamies
Laakso, Kaino
3./VP 33 26.07.1941
Siirretty E/VP 33:sta

Sotamies
Laakso, Klaus Kullervo
1./VP 33 17.10.1943

040 715 5551

Sotamies
Laakso, Nestor Johannes
1./VP 33 18.06.1941

Sotamies
Laakso, Viljo Valtter
3./VP 33 17.06.1941

Korpraali
Laaksonen, Armas Konrad
3./VP 33 17.06.1941

Sotamies
Laaksonen, Erik
2./VP 33 27.02.1943 3./VP 12:sta

Sotamies
Laaksonen, Kaino Johannes
3./VP 33 17.06.1941

Sotamies
Laaksonen, Kaino Mikael
3./VP 33 01.11.1943

Sotamies
Laaksonen, Lauri Lambert
3./VP 33 17.06.1941

Korpraali
Laaksonen, Tuukka
2./VP 33 19.06.1941
Puhelinryhmänjohtaja
Ylennetty alikersantiksi 11.10.1941.
Sai Vapaudenmitali 2:n 1.1.1942.

Sotamies
Laaksonen, Tuure Vilhelm
1./VP 33 14.01.1942
JR 35:een 16.1.1942

Korpraali
Lahdelma, Toimi Pellervo
3./VP 33 17.06.1941
Puhelinryhmänjohtaja
Ylennetty alikersantiksi 11.10.1941.
Ylennetty kersantiksi 1.7.1943.

Sotamies
Lahti, Ahti Uolevi
3./VP 33 01.11.1943

Sotamies
Lahtinen, Unto Johannes
3./VP 33 25.01.1944 3570:sta = HTK 8, komennuksella yksikössä 31.12.1943 alkaen

Sotamies
Lahtonen, Frans Teodor
2./VP 33 19.06.1941
Vapaudenmitali 2. annettu 8.9.1942.

Sotamies
Laiho, Arvo
Esikunta 17.06.1941

Sotamies
Laiho, Osmo Olavi
3./VP 33 14.01.1942
JR 35:een 16.1.1942

Sotamies
Laine, Arvo Uljas Heikki
1./VP 33 18.06.1941
Kaatui 19.11.1941. ilmapommituksessa Käppäselässä.

Korpraali
Laine, Eemil
2./VP 33 04.08.1944

Sotamies
Laine, Eino Ilmari
1./VP 33 18.06.1941

Korpraali
Laine Emil
3./VP 33 11.09.1942 Siirretty VK/14. Pr.:sta

Korpraali
Laine Erkki
3./VP 33 11.09.1942 Siirretty VK/14. Pr.:sta

Korpraali
Laine Erkki Jalmari
3./VP 33 07.02.1942 8./Jalkaväenkoulutuskeskus 18

Sotamies
Laine, Evert
3./VP 33 17.06.1941

Sotamies
Laine, Into Aleksander
2./VP 33 18.06.1941

Oppilas
Laine, Kauko Kalervo
3./VP 33 25.01.1944 3570:sta = HTK 8, komennuksella yksikössä 31.12.1943 alkaen

Alikersantti
Laine, Martti
Esikunta 17.06.1941

Sotamies
Laine, Väinö
2./VP 33 15.08.1942 1.Mt.J/3./Rad.P/PM toistaiseksi

Sotamies
Lammi, Eero Johannes
1./VP 33 18.06.1941

Sotamies
Lammi, Eino Ilmari
3./VP 33 25.01.1944 3570:sta = HTK 8, komennuksella yksikössä 31.12.1943 alkaen

Sotamies
Lampi, Ernst
Esikunta 17.06.1941

Alikersantti
Lankinen I.
3./VP 33 12.08.1944 22. Talouskomppaniasta

Alikersantti
Larkimo, Lauri Viktor
2./VP 33 19.06.1941
Puhelinryhmänjohtaja, puhelinjoukkueen varajohtaja.
Ylennetty kersantiksi 11.8.1942.

Sotamies
Laurila Tapio
1./VP 33 20.08.1942 28. Tykkikomppaniasta

Korpraali
Laurila, Tapio
1./VP 33 11.09.1942 Siirretty VK/14. Pr.:sta

Alikersantti
Lavén, Eero Ensio
1./VP 33 11.09.1942 Siirretty VK/14. Pr.:sta
Ylennetty kersantiksi 30.1.1943

Kersantti
Lax, Eero Esikunta
17.06.1941 Radiomekaanikko.
Vapaudenmitali 2. annettu 28.9.1941.

Kersantti
Lehmus, Vesa
1./VP 33 08.08.1944

Sotamies
Lehti, Artturi
Esikunta 17.06.1941

Sotamies
Lehtilä, Niilo Johannes
3./VP 33 17.06.1941

Sotamies
Lehtimäki, Pekka Mauritz
3./VP 33 01.11.1943

Sotamies
Lehtinen, Aarne Kalervo
3./VP 33 14.01.1942 JR 35:een 16.1.1942

Kersantti
Lehtinen, Antti
2./VP 33 26.10.1944

Alikersantti
Lehtinen Kaarlo
3./VP 33 18.11.1941 Siirretty 0719:stä (0719 = Viestikoulutuskeskus)

Korpraali
Lehtinen, Kaarlo
2./VP 33 26.10.1944

Alikersantti
Lehtinen, Kaarlo
3./VP 33 11.09.1942 Siirretty VK/14. Pr.:sta

Korpraali
Lehtinen, Kaarlo Juhani
1./VP 33 14.01.1942
JR 35:een 16.1.1942

Korpraali
Lehtinen, Lauri Lambert
3./VP 33 17.06.1941

Sotamies
Lehto, Arvo Armas
3./VP 33 17.06.1941

Sotamies
Lehto, Heimo Johannes
3./VP 33 17.10.1943

Alikersantti
Lehto Ilmari
2./VP 33 18.06.1941
Puhelinryhmänjohtaja 28.12.1941 asti, sen jälkeen joukkueen varajohtaja.
Sai Vapaudenmitali 2:n 1.1.1942.
Ylennetty kersantiksi 11.8.1942.

Kersantti
Lehto, Ilmari
2./VP 33 11.09.1942 Siirretty VK/14. Pr.:sta

Sotamies
Lehto, Magnus Rafael
2./VP 33 19.06.1941

Alikersantti
Lehto, Paavo Johannes
1./VP 33 18.06.1941
Keskusalikersantti
Ylennetty kersantiksi 11.8.1942
Keksijä

Alikersantti
Lehto, Urho Olavi/Oiva Olavi
1./VP 33 18.06.1941
Ryhmänjohtaja.
Vapaudenmitali 2. annettu 28.9.1941.

Sotamies
Lehtonen, Aarne
Esikunta 17.06.1941

Alikersantti
Lehtonen, Antti
Esikunta 17.06.1941
Vapaudenmitali 2. annettu 27.6.1942.

Korpraali
Lehtonen, Antti Oiva
1./VP 33 18.06.1941
Keskusmies. Vapaudenmitali 2. annettu 13.9.1941.

Sotamies
Lehtonen, Onni Severi
1./VP 33 18.06.1941
Sai Vapaudenmitali 2:n 6.12.1941.

Sotamies
Lehtonen, Paavo
Esikunta 17.06.1941

Lehtonen, Vieno Vilhelm
1./VP 33 18.06.1941

Korpraali
Lehtovaara, Martti Erik
3./VP 33 14.01.1942
JR 35:een 16.1.1942

Sotamies
Leino Jorma Severi
3./VP 33 14.01.1942
JR 35:een 16.1.1942
2./VP 33 26.10.1944

Sotamies
Leino, Kustaa
3./VP 33 21.10.1944
Epäselvä peiteluku

Korpraali
Leino, Oiva Olavi
1./VP 33 13.08.1944

Korpraali
Leino, Pentti Vilhelm
Esikunta 08.08.1942 HTK

Korpraali
Leino, Valter Rikhart
3./VP 33 17.06.1941
Kaatui 7.10.1941

Sotamies
Leino, Väinö Evert
2./VP 33 20.06.1941

Sotamies
Leinonen, Eino
2./VP 33 07.06.1944
Sotakoira Seri Siirretty 13.10.1944 Rajajääkäripataljoona 3:n esikuntaan

Korpraali
Lempinen, Heikki Sakari
1./VP 33 18.06.1941
Vapaudenmitali 2. annettu 28.9.1941.
Ylennetty alikersantiksi 11.10.1941.

Korpraali
Lempinen, Unto Emil
1./VP 33 18.06.1941
Puhelinmekaanikko.
Ylennetty alikersantiksi 11.10.1941 (esikunnassa).
Vapaudenmitali 2. annettu 28.9.1941.

Alikersantti
Lento, Oiva Olavi
3./VP 33 17.06.1941

Sotamies
Lepistö, Antti Aarne
3./VP 33 14.01.1942
JR 35:een 16.01.1942

Korpraali
Lepistö, Sulo August
VK 14.05.1942
2./VP 33 11.09.1942 Siirretty VK/14. Pr.:sta

Sotamies
Leppänen, Hugo Johannes
3./VP 33 14.01.1942
JR 35:een 16.01.1942

Sotamies
Leppänen, Tuomas Matias
Esikunta 17.06.1941
Radiomekaanikko.
Vapaudenmitali 2. annettu 13.9.1941
Antti Järvensivu ampui vahingossa Leppästä jalkaan.

Sotamies
Leppäniemi, Toivo Isak
3./VP 33 14.01.1942
JR 35:een 16.01.1942

Korpraali
Liimatainen, Kaarlo Ensio
3./VP 33 12.11.1941 Siirretty 0719:stä (0719 = Viestikoulutuskeskus)

Sotamies
Lind, Kaarlo
2./VP 33 26.10.1944

Alikersantti
Lindeberg, Olavi Henrik
2./VP 33 19.06.1941

Kersantti
Lindell, Pentti
Esikunta 07.07.1941

Sotamies
Lindelöf, Elias Sakari
2./VP 33 20.06.1941

Sotamies
Lindeman, Lauri Edvard
2./VP 33 19.06.1941
Turunmaan suojeluskuntapiiri

Sotamies
Lindqvist, Verner
3./VP 33 17.11.1941 Siirretty 0719:stä (0719 = Viestikoulutuskeskus)

Sotamies
Lindqvist, Vilho
2./VP 33 07.06.1944

Sotamies
Lindroos, Väinö Olof
2./VP 33 20.06.1941

Sotamies
Lindström, Aksel Ruben
3./VP 33 17.06.1941

Vänrikki
Lindström, Lars Johan
3./VP 33
Joukkueenjohtaja
4. Luokan Vapaudenristi 6.9.1941.
Ylennetty luutnantiksi 31.10.1941.

Sotamies
Lineri, Pentti
3./VP 33 14.01.1942
JR 35:een 16.01.1942
2./VP 33 26.10.1944

Sotamies
Linnanmäki, Hannes
1./VP 33 11.09.1942 Siirretty VK/14. Pr.:sta

Sotamies
Lontti Taisto
3./VP 33 28.02.1942 Järjestelykeskus 2:sta

Sotamies
Loponen, Eero Heikki
3./VP 33 07.02.1942 8./Jalkaväenkoulutuskeskus 18

Sotamies
Louhi, Ahti Allan
2./VP 33 18.06.1941
Vapaudenmitali 2. annettu 28.9.1941.

Korpraali
Lumpia, Unto Ilmari
VK 30.04.1942

Sotamies
Lund, Alpo Armas
3./VP 33 17.10.1943

Sotamies
Lundahl, Niilo Johannes
1./VP 33 29.05.1943
Siirretty heti JR 56:een

Sotamies
Lundberg, Artturi
2./VP 33 20.06.1941
Ajomies.
Sai Vapaudenmitali 2:n 6.12.1941.

Sotamies
Lunden, Leonard Rafael
1./VP 33 18.06.1941

Sotamies
Lundstedt, Tuure Herman
2./VP 33 18.06.1941
Puhelinryhmänjohtaja
Sai Vapaudenmitali 2:n 11.10.1941.
Ylennetty alikersantiksi 11.6.1942.

Alikersantti
Luntamo, Eino Erik
3./VP 33 17.06.1941
Ryhmänjohtaja, joukkueen varajohtaja.
Vapaudenmitali 2. annettu 25.8.1942.

Sotamies
Luoto, Kaino
2./VP 33 19.06.1941

Sotamies
Luoto Kaino
2./VP 33 05.08.1942 HTK

Sotamies
Luotonen, Nestor Bertel
3./VP 33 17.06.1941

Sotamies
Luotonen, Väinö
Esikunta 17.06.1941

Sotamies
Lyhtelä, Oiva
2./VP 33 11.09.1942 Siirretty VK/14. Pr.:sta

Sotamies
Lyhtelä, Oiva Olavi
2./VP 33 05.08.1942 HTK

Sotamies
Lähde, Vieno Villiam
3./VP 33 17.06.1941

Korpraali
Lähteenmäki, Kaino Eelis
1./VP 33 18.06.1941
Sai Vm 2:n 11.10.1941.

Sotamies
Lähteenmäki, Yrjö
3./VP 33 17.06.1941

Korpraali
Länsineva, Eemil Verner
2./VP 33 18.06.1941

Sotamies
Lääveri, Eino
2./VP 33 05.08.1942 HTK

Sotamies
Lääveri Eino
2./VP 33 11.09.1942 Siirretty VK/14. Pr.:sta

Vänrikki
Lönkä, Lauri
Esikunta 06.09.1942 HTK

Korpraali
Lönnberg, Juho
3./VP 33 31.07.1944

Sotamies
Lönqvist, Johan
3./VP 33 28.02.1942 Järjestelykeskus 2:sta

Alikersantti
Lötjönen, Ilmari
Esikunta 17.06.1941
Eläinlääkintäaliupseeri

keskiviikko 29. marraskuuta 2017

Turun punakaartin kortisto

Yleissivistyksen, tulevan teemavuoden ja tammikuussa 2018 starttaavan Liedon vuotta 1918 käsittelevän artikkelisarjan vuoksi olen käynyt nyt pariin otteeseen Turun Maakunta-arkistossa tutkimassa punakaartin asiakirjoja.

Käytännössä (hyödyllisiä) asiakirjoja on Turussa kolmenlaisia: ehdonalaiseen vapauteen 1918 laskettujen luettelot, punakaartin palkkalistat sekä turkulaisista laadittu kortisto (perustuu pääasiassa palkkalistoihin). Pettymyksekseni lietolaisia ei laskettu ennakkotietojeni vastaisesti mukaan Turun punakaarteihin, vaan se toimi erillisenä kaartina. Arkiston koneelta selvisi, että Liedon asiakirjat ovat sittenkin Helsingissä Vapaussodan arkistossa. Miksi näitä ei löytynyt kaksi vuotta sitten samaa arkistoa penkoessani? Silloin löysin vain ja ainoastaan rautatieaseman sähkösanomat. No, Helsinkiin pitää mennä joka tapauksessa, joten siinä samassahan tuo menee.

Joka tapauksessa tein muistiinpanot Turun punakaarteista ja samalla vahvistin tiedon, jonka mukaan peräti kahden Turun punakaartin komppanian päällikkönä oli lietolainen. Liedossa syntyneitä ja/tai kirjoilla olevia liittyi Turun punakaarteihin. Ilmeisesti he olivat teollisuuden palveluksessa tai työväenyhdistyksen riveissä siirtyneet 1917 vuoden lopulla poliittisen kihinän keskipisteeksi muodostuvaan punaiseen Turkuun.


Kortisto 1, Turun I rykmentin kortisto.


Joka tapauksessa Punakaarteista on Turussa neljän laatikon mittava kortisto. Ensimmäinen laatikko, jonka käsittelin ensimmäisenä tutkimuspäivänä, piti sisällään vain I rykmentin kortistoja ja kokemattomana käsittelin sen laiskemmin kuin kortistot 2–4. Tässä purettuna kortistojen sisältöä, josko se hyödyttäisi jotakuta. Haluaisin tosin nähdä punakaartin arkiston, jossa ensimmäinen nimi EI ole Aalto, A ja seuraava Aalto, J.

Naisten määrä osastoissa on mainittu erikseen (paitsi tietty naiskomppanioissa), eli joidenkin osastojen vahvuus ilmoitetaan X henkeä + X naista. Myös venäläiset on lueteltu erikseen, jos heitä on osastossa.

Päälliköiden nimiin on liitetty linkki, mikäli heistä löytyy rikosoikeuden akteja tai Sotasurmat- tietokannassa artikkeli.

Kortisto 1


Pääasiassa I rykmentin ja esikunnan kortistoja.

Turun Piirin Punaisen Kaartin Piiriesikunnan ja kantahenkilökunnan palkattu 15.2.–15.3.1918 (25 korttia/henkeä)

Turun I Rykmentin I Pataljoonan I Komppania

Turun I Rykmentin I Pataljoonan II Komppania (124 korttia/henkeä)

Turun I Rykmentin I Pataljoonan III Komppania (105 korttia/henkeä)

Turun I Rykmentin I Pataljoonan IV Komppania (204 korttia/henkeä)

Turun I Rykmentin II Pataljoonan I Komppania (84 korttia/henkeä). Päällikkö Juho August Helin. ks. myös Sotasurmat.

Turun I Rykmentin II Pataljoonan II Komppania (135 korttia/henkeä)

Turun I Rykmentin II Pataljoonan III Komppania Ratsukomppania (139 korttia/henkeä)

Ratsukomppanian tiedusteluosasto (193 korttia/henkeä)

Turun I Rykmentin II Pataljoonan IV Komppania Ratsukomppania (68 korttia/henkeä)

Turun I Rykmentin III Pataljoonan I Osasto [Kärsämäen komppania] (172 korttia/henkeä)

Kortistot 2, 3 ja 4.


Kortisto 2


Turun I Rykmentin III Pataljoonan IV Komppania (132 korttia/henkeä)

Turun I Rykmentin III Pataljoonan I Komppania [Karkun osasto? epäselvä osaston nimi] (115 korttia/henkeä). Päällikkö William Heinonen

Turun I Rykmentin IV Pataljoonan II Komppania (103 korttia/henkeä). Päällikkö Antti Vastamäki

Turun II Rykmentin I Pataljoonan I Komppania (32 korttia/henkeä)

Turun II Rykmentin I Pataljoonan II Komppania I Osasto (49 korttia/henkeä)

Turun II Rykmentin I Pataljoonan II Komppania II Osasto (37 korttia/henkeä)

Turun II Rykmentin I Pataljoonan II Komppania III Osasto (73 korttia/henkeä). Päällikkö J. Laine
ks. myös Sotasurmat

Turun II Rykmentin I Pataljoonan III Komppania Turun Tykkiväki (169 korttia/henkeä)

Turun II Rykmentin I Pataljoonan IV Komppania (12 korttia/henkeä). Päällikkö L. Luotonen

Turun II Rykmentin IV Pataljoonan III Komppania (70 korttia/henkeä)

Turun II Rykmentin I Pataljoonan I Komppania (99 korttia/henkeä)

Turun kuularuiskuosasto*  (129 korttia/henkeä)

Kärsämäen osasto  (4 korttia/henkeä)

Nummenmäen osasto  (251 korttia/henkeä + 3 naista)

*Kuularuisku tarkoittaa konekivääriä

Kortisto 3


Turun Työväenyhdistys Riento  (128 korttia/henkeä + kuusi naista)

Auran Osasto III, II ja I (120 henkeä/korttia + 2 naista). Komppanian päällikkö N. Kangashaka.

Talousosasto (246 henkeä/korttia)

Turun naiskomppania (181 henkeä/korttia). Päälliköt Sigrid Halme, Aino Ketonen, Helmi Jokinen ja Hilda Bergström [outoa sinänsä, ainoastakaan ei löydy valtiorikosylioikeuden akteja eikä tietoja Sotasurmista].

Turun merikomppania (131 henkeä/korttia) Päällikkö: T. Aro (Toivo Ludvig), Varapäällikkö Silander, kirjuri Östelund (oikeasti Österlund)

Turun päämajan vahtiosasto (176 henkeä/korttia)

Turun vahtikomppania, Osasto III + IV (181 henkeä/korttia)

Turun paikalliskaartion osasto (14 henkeä/korttia)

Kasarmin halliosasto (18 henkeä/korttia)

Kortisto 4


Turun kasarmin osasto [Sirkkala] (340 henkeä/korttia + 2 naista + 46 venäläistä)

Rymättylän osasto (9 henkeä/korttia)

Vehmaan osasto (46 henkeä/korttia)

Turun rautatien I osasto (57 henkeä/korttia)

Turun asemavartio-osasto (135 henkeä/korttia)

Turun erinäisten osastojen, jotka ovat astuneet toimeen jälkeen 15.2.1918

Turun vakoiluosasto (21 henkeä/korttia)

Soittokuntaosasto (26 henkeä/korttia)

perjantai 24. marraskuuta 2017

Propagandapudotus Rautuun 1943

Syyskuussa 1943 saksalaisten lentolehtispallo ajautui Leningradin suunnalla vahingossa suomalaisten puolelle. 2. Tiedotuskomppania vastaanotti seuraavat (heikon venäjäni perusteella) Vlasovin armeijasta (Venäjän vapautusarmeija ROA) kertovat lentolehtiset. 

Kertomus propagandan alkuperästä.

Andrei Vlasov.

Kuvien perusteella Vlasov tuli juttuun niin siviilien kuin sotilaiden kanssa.

Lentolehtisen kääntöpuoli, en valitettavasti osaa kääntää tätä. Kehottanee hylkäämään bolshevikit, liittymään Venäjän vapautusarmeijaan, pelastamaan henkensä jne.

Venäjän Vapautusarmeijan sotilaita. ROA:n vaikutus oli vain propagandistinen, mutta joidenkin tietojen mukaan suurimmillaan 15% Saksan armeijasta (Wermacht, mutta myös SS värväsi viime vaiheessa itäeurooppalaisia) oli Neuvostoliiton alueelta värvättyjä sotilaita. Esimerkiksi Stalingradin mottiin tarkastukselle tulleet saksalaiset kenraalit hämmentyivät, kun esikunnan ovella heitä tervehti venäläinen vartiomies.

(Kuvat: Riku Kauhanen/Kansallisarkisto)

Andrei Vlasov oli puna-armeijan kenraaliluutnantti, joka loikkasi saksalaisten puolelle ja perusti ns. "Vlasovin armeijan". Hänet luovutettiin sodan jälkeen neuvostoliittoon, missä hänet hirtettiin elokuussa 1946. Aiheesta on uusi Carl-Fredrik Geustin teos Vlasovin armeija – Stalinin sotilaat Suomen palveluksessa.

lauantai 4. marraskuuta 2017

Kirja-arvio: Sota ja seksi

kuva: Adlibris.fi


Olen jo aiemmin kylvänyt epäilyjä tämän teoksen suhteen. Huomasin Sari Näreen kohuteoksen Sota ja seksi kirjaston hyllyssä vapaana, joten nappasin sen luettavaksi. Lähinnä minua kiinnosti, josko teoksessa olisi uutta tietoa Karhumäestä (etenkin kuuluisista "pesularaivottarista").

Yritin päästä teokseen käsiksi mahdollisimman avoimin mielin, mutta ennakkoasetelmat olivat vahvat, tunnustan sen. Minua ei suinkaan pelottanut "suomalaisen sotilaan ja lottien kunnian riistäminen" vaan härkäsen tekeminen kärpäsestä. Sotaveteraaneja haastatelleena tiedän, että "vittu ja sen ominaisuudet" oli yleinen puheenaihe eivätkä veteraanit kaihda puhua homoseksuaaleistakaan, jos tapauksia tuntevat.

Epäilyni liittyivät Näreen valitsemaan aineistoon. Olen käynyt useaan otteeseen perinpohjin läpi tekijän lähdeaineistona käyttämän Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Korsuperinteen keräyksen arkistot ja kerännyt massiivisesti tietoa minua kiinnostavista asioista. Olen myös etsinyt sieltä tietoja parin sukulaiseni yksiköistä.  Tiedän keräyksen tuottaman aineiston seksuaalisten aiheiden suhteen toisaalta määrältään niukaksi, toisaalta laadultaan laveaksi. Sensuroimattoman ja karun kerronnan puolesta Korsuperinteen keruu tarjoaakin mehevän aineiston – joskin lähdekritiikki on muistettava!

Sisältö ja käsittely


Teos jakautuu kuuteen lukuun. Kirjaa on paisutettu sivu- ja fonttikoolla kikkailemalla 391 sivuun. Yhdessä hyvän ja sujuvan suomen kielen kanssa tämä tekee teoksesta nopean lukukokemuksen.

Olennaista eroa lukujaoilla ei tosin mielestäni ole, vaan samaan aiheeseen saatetaan palata myöhemmissä luvuissa. Tämä aiheutti minulle hieman hämminkiä, sillä säikähdin parin hyvin tuntemani avainkertomuksen pudonneen pois mutta ne otettiin mukaan kirjan loppupuolella samaan teemaan palattaessa.

Joissakin luvuissa sisältöä on paisuteltu silmiinnähtävästi kököin keinoin. Korsuperinteen keräyksen aineistoihin kuuluu kertomus naimakilpailuista teltassa ja Näre on rakentanut tämän ympärille selkeästi pitkitetyn jutun uhkapelien merkityksestä kertomalla juttuja kortinpeluusta ja tekemällä kertomuksista näennäisen synteesin - sangen kökön sellaisen.

Korsuperinteen keräyksestä otetut aineistot on upotettu leipätekstiin lainausmerkkeihin tai sitten pitkinä lainauksina. Toisinaan leipätekstiin upotetut kohdat on vaikea erottaa muusta tekstistä, mikä on ainoa lukunopeutta hidastava tekijä.  Vaikka Korsuperinteen keräyksen kertojat pitääkin aineiston arkaluontoisuuden vuoksi salata, olisi kirjoittaja voinut edes mainita lähdeviitteenä esimerkiksi sen mikrokortin numeron, josta kertomus on peräisin. Ainakin fyysisen sidoksen olisi voinut laittaa.

Käsittely myös hieman hämmentää, sillä samalta "suurvalehtelijalta/naistenmieheltä" kuultuna on Sodassa ja seksissä kaksi tarinaa, jotka leipätekstin perusteella (s. 131 ja 159–160) voisi ymmärtää kahdelle eri henkilöille sattuneiksi. Tätä on myös häivytetty ottamalla alkupuoli tarinasta Korsuperinteen keräyksestä arkistoaineistoja ja loppuosa Sotasavotta -teoksesta, vaikka kertomus on kokonaisuudessaan Sotasavotassa (s. 112–115). Periaatteessa tällainen "aineiston monistaminen" on hyvin kyseenalaista, etenkin kun otanta on pieni. Nyt aineistoa on manipuloitu niin, että ensimmäisessä tarinassa "tarinan päähenkilö edustaa aineistossa naistenmiestä, jonka juttuihin ei liiemmin uskottu" ja toisessa "Edellä siteerattu Piippu-Nokelainen oli fabuloijan, tarinankeksijän maineessa, eivätkä kaikki kuulijat hänen juttujaan sietäneet". Kokonaisuudessaan Sotasavottaan otettu pitkä kertomus Piippu-Nokelaisesta kertoo, että molemmat talvisotaan sijoittuvat tarinat ovat sinänsäkin mahdottomia, että Nokelainen oli nostomies eikä juurikaan olisi edes ehtinyt rintamalle mukaan 1939–1940. Oman kertomansa mukaan Nokelainen muun muassa ampui käsikranaatteja ritsalla venäläisten niskaan ja pommien puutteessa pudottivat jättimäisiä kivenlohkareita Viipuriin. Kuvaavaa on, että kummassakin tarinassa sankari naiskentelee lottaa. Ensimmäinen osa kertomuksesta saatiin sellaisenaan osaksi valtakunnallista uutisointiakin Sodan ja seksin ilmestyessä markkinoille.

Lähteistä


Tuntuu siltä, ettei Näre tee olennaista eroa kaskujen, vitsien, tarinoiden ja kertomusten välille. Folkloristille näillä on eroa ja siitä riippuu niiden tulkinta, tarkoitus ja myös kerrontatapa. Osa aineistosta on suoraan tunnistettavissa jo siviilissä kiertäneisiin seksuaalisiin kaskuihin, jotka rintamalla on vaihdettu kertomaan rengin sijasta sotamiehestä. Asettamalla vitsit ja kertomukset dokumentaarisesti samanarvoisiksi voidaan tehdä rintamamiesten seksuaalisuudesta vaikka minkälaisia johtopäätöksiä.

Korsuperinteen keräyksessä Näre jättääkin nimenomaan huomioimatta kertojat. Usein tekstistä voi päätellä kirjallisen sivistyksen (kirjakieli vai murre? Käyttääkö sivistyssanoja?) ja itse olen huomannut aineistosta, että yleensä sotamiehet kertoivat maanläheisimpiä juttuja kansankielellä, aliupseerit sekä "yleviä että alentavia" juttuja kun taas upseerit keskittyivät yleensä laajaan oman porukan ja sen vaiheiden kertaamiseen mutta todennäköisesti tekstiään eniten työstäen ja sensuroiden. Toisaalta mittavimmat aineistot saatiin arvioni mukaan nimenomaan upseereilta, kun taas sotamiesten muistelut saattoivat olla vain muutaman sivun mittaisia. Itse ryhdyin epäilemään erään luutnantin ja kansakoulunopettajan omituisen proosallista kummituskertomusta kaatuvasta suomalaisesta ja pieni vertailu virallisiin lähteisiin (sotapäiväkirjat, menehtyneiden tietokanta) osoitti, että kyseessä oli keksitty tarina.

Vaikka Näre on selittänyt käyttäneensä aineiston läpikäymiseen valtavan määrän aikaa, niin Korsuperinteen keräyksen tuntevana voin sanoa että kunhan aineistoon vähän tutustuu niin haluamastaan aiheesta löytää nopeasti oikeat mikrokortit selattavaksi. Työtä nopeuttaa myös jo ainakin pari vuotta käytössä ollut excel-taulukko, josta löytyy yksiköt, aiheet yms. sangen helposti haettavassa muodossa.

Vaikuttaa myös siltä, että lähdeaineistoa laajentamalla teoksesta olisi saanut paljon laajemman kuvauksen. Nyt yksittäiset vitsit ja kertomukset esitetään niin, ettei metsää eroteta puista. Näre mainitsee useaan otteeseen seksuaalisiin suhteisiin ja raiskauksiin liittyvät oikeudenkäynnit, ja näiden aineistoja, etenkin kuulustelupöytäkirjoja olisi voinut ottaa mukaan.

Samoin sodan ajan kaskukokoelmia on olemassa suuri määrä, ja niihin on otettu mukaan jos ei härskejä, niin ainakin ronskeja vitsejä. Esimerkiksi Talvisodan nauruissa on muistaakseni seuraava mainio vitsi:

Linnakkeessa oli sata miestä. Näiden kesken järjestettiin kysely jossa piti vastata kysymykseen "Mikä on naisessa parasta?". Kun vastaukset tarkastettiin, oli 98% vastauksista oikein. Yhdessä oli vastaus vahingossa kirjoitettu w-kirjaimella ja toisesta puuttuivat t:n viivat.
Aineistossa on muitakin, vähintään outoja puutteita. Aake Jermon klassikko Kun kansa eli kortilla puuttuu täysin, vaikka siinä nimenomaan on kiinnostava luku sota-ajan moraalista.

Liikun nyt hieman harmaalla alueella, mutta Korsuperinteen keräykseen kuuluu myös julkaisukieltoon määrättyjä aineistoja. Yksi tällainen, selvästi tositapaus liittyy suuresti Näreen kirjan aiheeseen ja siitä olisikin voinut etsiä tietoa kiertoteitse eli esimerkiksi aiemmin mainitsemistani oikeudenkäyntikirjoista.

Kirjan sanoma


Onko tällä kirjalla uusi, syvällisempi sanoma? Tokkopa. 

Omaa panosta tulkinnoissa ei juurikaan ole, vaan pääosa mehevimmistä johtopäätöksistä on peräisin muiden tutkimuksista. Jos jonkin tarinan suhteen tehdäänkin omaa tulkintaa, niin se menee usein häiritsevästi enemmän keittiöpsykologian puolelle kuin kestävään ja kantavaan analyysiin. Usein yksittäistapauksista tehdään typerryttävän pitkälle meneviä johtopäätöksiä, esimerkiksi syyskuussa 1944 suomalaiskersantin raiskaama 17-vuotias inkeriläistyttö rinnastuu koko Suomeen: "etnisesti ja seksuaalisesti haavoittuvassa asemassa oleva nuori neitsyt merkitään raiskaamalla, kun sotaretki natsi-Saksan kyljessä onkin epäonnistunut." Jo on kersantilla raiskatessa ollut korkeat tavoitteet!

Loppujohtopäätös, jonka mukaan kaveripiireissä harrastettu seksuaalinen kerronta korsuissa mahdollisti kestävän asevelihengen synnyn ja selviytymisen sodasta on yksinkertaisesti typerä. Asevelihengen syntyyn vaikuttaa suuri määrä tekijöitä: kuri, koti, liikekannallepanossa paikkakuntalaisuus, uskonto, kuoleman ja vaarojen jakaminen yhdessä, sosiaalisten keittoporukoiden luominen, pelit ja urheilu, joukko-osastoa (ainakin omaa ryhmää ja joukkuetta) kohtaan tunnettu lojaliteetti sekä esimerkiksi univormut. Yksi tärkeä keino asevelihengen luomiseksi on yhteisen huumorin ja kertomusperinteen luominen ja vaaliminen, jossa seksijutut ovat oma osansa.

Plagiointia?


Minulla heräsi raskas epäily siitä, että Sari Näre on ottanut omaan kirjaansa tekstiä ja johtopäätöksiä vuonna 2006 julkaistussa Kun sota on ohi. Sodista selviytymisen ongelmia ja niiden ratkaisumalleja 1900-luvulla  teoksessa olevasta Tuula Juvosen artikkelista "Ruotsalaistaudin kourissa – heteromaskuliinisuuden jälleenrakentaminen 1950-luvun Suomessa" (s. 310–340). Näre ei mainitse tätä artikkelia lähdeluettelossa.

Artikkeli ei voi olla tuntematon Näreelle, sillä Sodassa ja seksissä on viittauksia samassa teoksessa olevaan Kerttu Tarjamon artikkeliin rikollisuudesta (s. 341–376). Näre tosin on käyttänyt Tuula Juvosen aiempaa teosta Varjoelämää ja julkisia salaisuuksia (2002), jota en itse ole lukenut, mutta Juvosen Kun sota on ohi -artikkelin olisi voinut edes mainita. Lähdeviittausten (laskin vain kaksi Juvosen teokseen) perusteella Varjoelämää ja julkisia salaisuuksia -teoksesta on poimittu kohtia, joita ei ole 2006 artikkelissa.

Voi olla, että Näre on käyttänyt samoja lähdeaineistoja ja tullut samoihin johtopäätöksiin, mutta Juvosen artikkelin puuttuminen lähteistä herättää epäilyksiä. En minä tällä raastupaan lähtisi, mutta "eppäillä tuota soppii"...

Lopuksi


Sisällöltään kirja ei ole loppujen lopuksi kovin kummoinen. Valtaosa tarinoista on jo mukana Korsuperinteen keräyksen pohjalta julkaistussa Sotasavotta -kirjassa (1975), johon myös Näre viittaa. Suurin osa tarinoiden pohjalta tehtävistä johtopäätöksistä on luokkaa "Entäs sitten?" tai "Hohhoijakkaa".

Tuntuu siltä, että kirjasta on haluttu pelkkä julkinen ja taloudellinen pikavoitto. Ja seksihän tunnetusti myy.

tiistai 31. lokakuuta 2017

Minitutkimus: Kolmasti tuttu ja tuntematon sotilas

Käsittelin uusinta tuntematonta pari päivää sitten blogipostauksessa, mutta nyt teen hieman syväluotaavamman esityksen Väinö Linnan Tuntemattomasta sotilaasta ja sen sekä myöhempien filmatisoinnien taustoista.

Jokainen Tuntemattoman sotilaan filmatisointi on oman aikansa tulkinta klassikkoromaanista ja samalla sodasta. Kolmannesta Tuntemattomasta uutisoidessa moni tuhahti, että olisihan noita muitakin kirjoja joista ammentaa.

Muita kandidaatteja klassisimmaksi sotaromaaniksi


Väinö Linnalla (1920–1992) oli kirjoittamistaidon lisäksi paljon onnea ja hyvää ajoitusta matkassa: samanlainen sisältö on turkulaisen tykistössä palvelleen Vilho Kankareen (1917–2009) teoksessa Mennään kun käsketään!, jota kirjoittaja tarjosi jo vuonna 1947 kustantajalle. Kankareen teoksissa esitellään sotavankien surmat, sotamiesten yleinen inho sotaa ja käskyjä kohtaan sekä poikkeuksellisesti mainitaan myös kaatuneiden neuvostonaissotilaiden ruumiiden häpäisyt. Teoksessa viitataan myös Petroskoissa valtaamisen jälkeen tapahtuneisiin "väkisinmakaamisiin" eli siviilinaisten raiskauksiin, mutta Kankare arvioi näitä sattuneen hyvin vähän eikä esitä tietoa varmana. Uudessa filmatisoinnissa tähän vihjaillaan myöskin.




Myös Tuntemattomassa esiintyvät "myönteiset puolet" kuten yksittäisten miesten urheus ja sotilaiden syvä velvollisuudentunto löytyvät Kankareen kirjasta. Sota oli kuitenkin liian lähellä, joten käsikirjoitus hylättiin ja julkaistiin vasta 2011. Sotaa summaavan romaanin julkaisu, hyväksyntä ja menestys edellytti karkeasti sanottuna kahta tekijää: Valvontakomission poistumista ja Mannerheimin kuolemaa. Komissio lähti syyskuussa 1947 ja Mannerheim menehtyi vuonna 1951. Tuntematon Sotilas julkaistiin 1954. Vuonna 2011 julkaistu Mennään kun käsketään! on "raakana julkaistu" ja menettänyt kaunokirjallista tehoaan mutta toisaalta se on dokumentaarisesti hyvin luotettava. Jos ammattitoimittaja olisi tehnyt korjaus- ja täydennysehdotuksia Kankareelle, olisi käsikirjoituksesta saattanut muovautua ensimmäinen suuri klassikkoromaani sotavuosista. Arvioisin, että mikäli kustantaja olisi ottanut Kankareen teoksen toimitettavaksi, saattaisi jatkosotaa symboloida konekivääriampujan sijaan turkulainen tykkimies.



Kun Tuntematon sotilas julkaistiin, verrattiin ja edelleen verrataan kaikkea sen jälkeen julkaistavaa klassikkoteokseen. Linnaa myöhemmät tulkinnat ovat auttamatta myöhäisempiä. Paavo Rintalan (1930–1999) Sissiluutnantti sai vuonna 1963 aikaiseksi Tuntemattoman veroisen kirjasodan. Sissiluutnantti esittää Tuntematontakin korostetummin lotat "upseerien huorina". Rintamakuvauksena Sissiluutnantti ei ole järin vakuuttava esitys ja sisältää paljon anakronismeja.  Sissiluutnantti sai Tuntemattoman tapaan pikafilmatisoinnin Sissit jo ilmestymisvuonnaan 1963. Elokuva on nähtävissä YLE Areenassa, sillä se oli Fennada-filmien tuotantoa joka tuli vuosi sitten verkkoon ilmaiseksi katseltavaksi "toistaiseksi" eli pysyvästi.



Rintalan myöhemmästä tuotannosta löytyy paremmin elokuvaksi soveltuvaa materiaalia. Sotavuosia summaavat Nahkapeitturien linjalla I (1976) ja II (1979) ovat laajaa elokuvaksi kelpaavaa kronikointia. Nahkapeitturien linjalla käsittelee talvi- ja jatkosodan käytännössä yhden suvun näkökulmasta ja saa näin värikkäiden rivimiesten kirjoa laajemman käsittelypohjan sotaan. Suhtautuminen lottiin on Sissiluutnanttia lievempää (esimerkiksi viesti- ja lääkintälotat tunnustetaan aidosti hyödyllisiksi) mutta mukaan on otettu paljon "likaisia juoruja", muun muassa eräs suomalainen eversti (siis auktoriteettihahmo) kiroaa suomalaisia hävittäjälentäjiä jotka tulittavat huvikseen siviilejä Leningradin edustalla lennoillaan. Nahkapeitturien linjalla sisältää paljon kohtauksia, jotka olisivat valkokankaalla uskomattoman tehokkaita, esimerkiksi ensimmäisessä osassa kuvattava hiihto "kuolleiden metsän" halki.

Rintamakokemuksen puute näkyy Rintalan tekstistä. Tiettyä ”siellä olemisen” tunnetta katoaa toisaalta myös Tuntemattoman lopussa, sillä Linna sai siirron kouluttajaksi Hämeenlinnaan asemasodan loppuvaiheessa. Myös Vilho Kankare sai vuonna 1943 siirron tykistön kouluttajaksi, mihin kohtaan Mennään kun käsketään! ajallisesti päättyy. Kankare tekikin oman romaaninsa puhtaasti omien kokemusten pohjalta ja sillä on Tuntematonta suurempi dokumentaarinen arvo. Linna kokosi Tuntematonta lukuisista muistiinpanoista ja Honkajoen kuuluisan rukouksenkin hän kirjoitti muistiin lomajunassa, missä sen piti viereisellä penkillä istuva tuntematon sotilas

Edvin Laineen Tuntematon (1955)




Tuntemattoman filmatisoinneissa näkyy myös aikakauden leima. Armeijan kielteinen suhtautuminen ensimmäiseen filmatisointiin näkyi mm. siinä, että elokuvaan piti lainata kalustoa Rajavartiolaitokselta. Edvin Laine teki myös suuria muutoksia konekiväärijoukkueen miehiin kertakaikkiaan häivyttäen vastenmielisimpiä hahmoja ja pehmittämällä monia toisia. Idänsuhteille kumartamista osoittaa se, ettei Hietasta kuljettava ambulanssi tuhoudu vihollispartion väijytyksessä vaan sen kimppuun käy persoonaton tuho, korkealla lentävä lentokone.

Edvin Laineen filmatisoinnille (1955) ei ollut oikeastaan ilmestymisaikanaan muuta yleisöä kuin sodan nähnyt ja kokenut Suomi. Sotahistorian saralla lähinnä upseerit, etenkin armeijakuntien ja divisioonien komentajat kirjoittivat muistelmiaan sekä poliittinen historia yritti selitellä suhdetta Saksaan parhain päin ajopuuteorialla. Tavallinen kansa oli kiinni ankarassa työssä, sotakorvauksissa ja uusien kotien rakentamisessa joten muistelemiselle ei jäänyt aikaa. Kankareen käsikirjoitus tosin osoittaa, että sota oli muistissa eikä sitä muisteltu pelkästään veijariporukoiden käynnillä Itä-Karjalassa.

Elokuvan tekoon osallistui itse taistelut kokeneita miehiä. Kerrotaan, että taistelukohtauksissa asiantuntijana toiminut Mannerheim-ristin ritari Veikko Toivio kyllästyi epäuskottavaan toimintaan kohtauksessa, jossa Rokka torjuu asemasotavaiheessa vihollispartiota. "Ei perkele! Ei sitä noin tehdä!" Edvin Laine kivahti, että "Miten sitten? Mene itse näyttämään". Suorituksiin tyytymätön Toivio hyppäsi taisteluhautaan ja huusi "Käykää päälle". Nagania kohti ojentanut "venäläinen" menetti aseensa heti Toivion temmatessa sen kädestä ja iskiessä sillä seuraavaa avustajaa keskivartaloon. Toivio hyppäsi seuraavan päälle, tallasi kaikki maahan ja kapusi ylös toisessa päätä hautaa ja totesi ”Näin se silloin tehtiin.”


Rauni Mollbergin Tuntematon (1985)




Rauni Mollbergin filmatisoinnin (1985) aikaan 1980-luvulla tapahtui suuri sotahistoriallisen kirjoituksen murros, jonka jäljessä tutkijat oikeastaan edelleen liikkuvat, moni itse asiassa keksien pyörän uudestaan. Muun muassa pyrkimys vallatun Itä-Karjalan etniseen puhdistukseen (Antti Laine: Suur-Suomen kahdet kasvot, 1982), sotavankien kohtelu 1941–1942 (Eino Pietola 1987) ja Lapin sodan todellinen kulku (Sampo Ahto: Aseveljet vastakkain: Lapin sota 1944–1945, 1980) sekä liittolaissuhde natsi-Saksaan avattiin kriittiseen akateemiseen käsittelyyn. 

Suhtautumisen muutos jatkosotaan näkyy myös Mollbergin ohjauksessa, kun Edvin Laineen hylkäämät hahmot, etenkin suorastaan eläimelliset sotamies Viirilä ja eversti Karjula on otettu mukaan. Viirilä, elukkamainen mutta erinomainen taistelija sekä perlrlkelettä karjuva Karjula ovat kiinnostavia hahmoja joita ja joiden merkitystä analysoidaan romaanissa hyvin. Kariluodon tuntema romantiikka Petroskoin valtauksesta karisee, kun ensimmäisenä kaupungin kalliolta näkee Viirilä, joka on kaukana suomalaisesta miesihanteesta.

Samoin eräissä kohtauksissa näkyy aikakauden muutos. Nyt mukana on esimerkiksi alikersantti Lehdon sotavangin surmaaminen. Merkittävänä muutoksena sokeutuneen Hietasen kohtaloksi koituu venäläisen jalkaväen raaka hyökkäys ambulanssia vastaan: Laineen filmatisointiin romaanista muutettu ”neutraali” ilmahyökkäys on unohdettu. Mollberg painottaakin 1980-luvun pasifistisessa hengessä sodan raakuutta, mutta unohtaa samalla merkittävän määrän huumoria. 

Huumoria on luonnehdittu suomalaisten salaiseksi aseeksi ja psyykkeen säilyttämisessä sen merkitys on ollut suunnaton. Armeija oli yleisen asevelvollisuuden vuoksi koko kansakunnan miesväestöä yhdistävä kokemus, josta saatiin kirjallisuussota jo kauan ennen toista maailmansotaa, kiitos Pentti Haanpään Kentän ja kasarmin (1928). Tämä yhteiskokemus näkyi myös huumorin rintamalla, sillä nykyään köpsiltä tuntuvat erilaiset sotilasfarssit olivat hyvin suosittuja omana aikanaan ja monille teki varmasti hyvää päästä nauramaan auktoriteettihahmoille, joilla kasarmeilla oli annettu valta kuin Jumalalle. Samasta lähteestä ammentavat myös Vääpeli Körmyt.




Loppujen lopuksi todettakoon, että Mollberginkin filmatisoinnin piti odottaa uusia politiikan tuulia kuten Tuntemattoman menestyäkseen oikeaan aikaan tehtävää julkaisemista. Urho Kekkonen, jota ilman kenelläkään muulla ei saanut olla mitään mielipiteitä oli luopunut presidenttiydestä vuonna 1982 ja ylipäätään idänpolitiikka vapautui suuresti 1980-luvulla.


Aku Louhimiehen Tuntematon (2017)




Historiantutkimuksessa ylipäätään on nostettu esille 1990-luvulta alkaen naisten, lasten, etnisten vähemmistöjen ja ”poikkeavien” historia ja samalla on kritisoitu suurmiesten historiaa. Esimerkiksi tuore Mauri Kunnaksen lapsille osoitettu Koiramäen Suomen historia on saanut moitteita keskittymisestä kuninkaisiin.

Laadusta kummempaa arviota esittämättä voi todeta että uusimpaan, Aku Louhimiehen tuoreeseen ohjaukseen on otettu näitä uusia näkökulmia. Mukana ovat entistä vahvemmin naiset ja koti, muunakin kuin sivunootteina miesten välisissä keskusteluissa. Etenkin Antero Rokan perhe ja elokuvan lopussa hylättävä koti Karjalankannaksella ovat kerronnassa mukana. Juuri tästä naisnäkökulmasta saatiinkin aikaiseksi sosiaalisessa mediassa raivoa.

Myös Äänislinnan vaiheiden moraalille ja sotilaskunnialle vähintään kyseenalaiset asiat eli ryöstely, raiskaukset ja Rahikaisen paritustyö on otettu lyhyissä kohtauksissa esille. Nämä tosin – Rahikaisen pimpittäjänuraa lukuun ottamatta – olivat jo Mollbergin versiossa, joka korostikin raakuutta. Kiinnostavaa on, että Louhimiehen filmatisoinnissa on paljon samoja vaiheita kuin Kankareen Mennään kun käsketään! -teoksessa.

Vähemmistöpolitiikka on huomioitu hyvin kiinnostavalla tavalla: Hietanen ei enää tuumi suureen ääneen, että soppaliha on konia ja piiskanjäljestä päätellen vielä mustalaisen hevosesta. Valkokankaalla saa esittää 2010-luvulla sotaelokuvassa raiskauksia, äärimmäistä väkivaltaa ja karkeaa kieltä mutta rasistiset termit ovat pannassa. Taidettiin ryssä-sanaakin säästellä tässä elokuvassa, mutta eipä Honkajokikaan pidä loppupuheenvuoroaan puskaryssistä pensasneuvostoliittolaisista. Linna mainitsee Honkajoen ryhtyneen 1944 taisteluiden aikaan sotilaskarkuriksikin vähäksi aikaa, mutta palasi yksikköönsä eksyttyään muista karkureista. Tämän olisi voinut luulla olevan suuremmassa roolissa 2010-luvun elokuvassa, mutta se on vaikea toteuttaa valkokankaalla.

Uusin Tuntematon on hyötynyt suuresti sosiaalisesta mediasta, mikä on 2010-luvun olennainen rintama. Helsingin Sanomien kriittinen arviokin onnistuttiin kääntämään voitoksi, mutta toisaalta saman teki Toini Havun arvio aikanaan Helsingin Sanomissa. Voi vain kuvitella, millainen myrsky olisi vallinnut jos Internet olisi ollut olemassa jo vuonna 1954. "Keskustelun käyminen ja herättäminen" otetaan esille vähän väliä. Onko tämä osaltaan uuden, Neuvostoliiton sortumisen jälkeisen poliittisen vapaamman ilmapiirin ilmentymä? Kärjistyksenä todettakoon, että toisesta maailmansodasta 1990-luvun alkuun Suomessa on täytynyt erikseen käydä kysymässä presidentiltä lupa mielipiteelleen, joten julkinen keskustelu on ollut ohjailtua ja monopolisoitua. Eri mieltä olevat on saanut ja pitänyt ajaa kylähullujen ja epätoivottujen nurkkaan. Suomi on kyllä siitä kummallinen maa, että edelleen keskustelusta keskustelemisesta keskustellaan melkein enemmän kuin käydään itse keskustelua!

Tuntemattomia tuntemattomia


Kuten sanottu, jokainen Tuntematon on aikakautensa tuote painotuksissa sekä hyvässä ja pahassa. Samalla se osoittaa, että tiettyjä puolia poimimalla ja toisaalta karsimalla Tuntematon sotilas saadaan toimimaan aikana kuin aikana, mikä on kestävän klassikkoteoksen merkki.

Tuntemattomassa voidaan myös epäonnistua, eikä Louhimiehen (minun mielestäni epäonnistunut) elokuva ole ensimmäinen tällä saralla. Matti Ranin (1926–2013, 1955 filmatisoinnin Kariluoto) on muistellut, että häntä harmittivat suuresti jatkuvat kirkasotsaisen nuorukaisen roolit Jussi Jurkan (1930–1982, 1955 filmatisoinnin Lammio) saadessa herkulliset pirulliset ja ilkeät roolit. Erääseen teatterituotantoon Ranin saikin Lammion roolin. Hän totesi että se oli esityksen kannalta epäonnistuminen, mutta teki hänelle itselleen hyvää.

Tuntematon tulee aina uuden tulkinnan myötä tutuksi, mutta vaikuttaa siltä että tunnettavuutta on ensin tehty virallisen historiankirjoituksen ja politiikan puolella. Yleensä taide ei suinkaan olekaan edelläkävijä vaan perässähiihtäjä.