Vietin pitkät tovit Kansallisarkiston Rauhankadun tutkijasalissa Karhumäkeä koskevien asiakirjojen äärellä. Tarkoitukseni on siis julkaista vuoden 2017 kirja, joka käsittelee Karhumäen vaiheita "suomalaisten vallan alla" 1941 - 1944.
Löysin kuin löysinkin Karhumäkeä koskevia karttapiirroksia, mutta kirjeenvaihdon perusteella itse kaupungista ei tehty koskaan kunnollista karttaa. Sellainen yritettiin tilata tammikuussa 1944, epäilen etteivät topografian pojat ehtineet tekemään mittauksia saatikka painaa karttaa.
"V***ttaa niin ettei veri kierrä" sopii hyvin tunnelmaan, kun tutkin erästä Karhumäen alueen karttaa kokoa 1:100000. Siinä oli kunnolliset mittakaavat sekä muut tarvittavat avut ja niitä pyörittämällä totesin laskeneeni Viestipataljoona 33:n kahteen karttaan mittakaavan väärin! Se oli kamalaa puuhaa ja pieleen meni: yritin avuksi hahmottaa etäisyyksiä mittaamalla viivottimella tunnettujen maastonkohtien välisiä etäisyyksiä ja vertaamalla niitä kylteissä ilmoitettuihin etäisyyksiin jne. Tosin tiesivätkö ne itsekään etäisyyksiä 1941 - 1944, sillä eräs sotavangin kuulustelupöytäkirja Karhumäen keskeisistä alueista ja lähikylistä ilmoittaa osan etäisyyksistä selvästi paljon todellista suuremmiksi. Tietenkin on eri asia, ilmoitetaanko etäisyys linnuntietä vai ajoteitä pitkin.
Karhumäkeä koskevalle kirjalle on selvästi tarvetta. Itsekin olisin kaivannut sellaista Viestipataljoona 33:n historiikin avuksi, mutta minkäs teet! Ei auttanut kuin laatia uusi korjauslappu jossa on tieto korjattuna. Tieteellinen tiede on itse itseään korjaavaa ja kriitistä, mutta ei se veetutukseen paljon auta. Onneksi huomasin (tämän) virheen itse, niin otan opiksi vähemmän raskaan kautta.
Arkistotutkimukset jatkuvat tammikuussa 2017, sillä nyt löytyneiden asiakirjojen viittauksista muihin kirjelmiin on apua uuden aineiston löytymisessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti