Youtubessa talvisodasta ja video Suomen historiasta

World War Two (TimeGhost Armyn, samat tekijät kuin loistavassa The Great War'issa) -sarja aloitti II maailmansodan seuraamisen 79 vuotta tapahtumien jälkeen, eli talvisota käsiteltiin vuosi sitten.

Talvisota viikko viikolta

Tässä videoita World War Two kanavalta, joissa paljon Suomesta ja talvisodasta. Youtube ei salli suoraa videoikkunan linkitystä, joten klikkaa linkkiä:

Video 1 (alkaa 13.10.1939, II maailmansodan viikko 7)
The Baltic in Stalin's Squeeze

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=rDl1Y7gFCJ0


Video 2 (alkaa 3.11.1939, II maailmansodan viikko 10)
Molotov's Heel on Finland and the Phoney War

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=GlHgGz1bVzI

Video 3 (alkaa 10.11.1939, II maailmansodan viikko 11)
Hitler Almost killed

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=RCm_4ckX7Cc&t=

Video 4 (alkaa 1.12.1939, II maailmansodan viikko 14)
The Winter War

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=GUwCd-j5xL4

Video 5 (alkaa 8.12.1939, II maailmansodan viikko 15)
The Invasion of Finland

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=aVY-IBJZ9Y0&t

Video 6 (alkaa 15.12.1939, II maailmansodan viikko 16)
Perkele! Finland Strikes Back
(Makkarasodasta!)

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=GFH53lvZ2mY

Video 7 (alkaa 22.12.1939, II maailmansodan viikko 17)
Trouble in China

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=sz0jMUGRd3w

Video 8 (alkaa 29.12.1939, II maailmansodan viikko 18)
Stalin’s Unexpected Bedfellows - Soviet Relations in East Asia

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=SkdMsQV2c-g

Video 9 (alkaa 5.1.1940, II maailmansodan viikko 19)
The Finns Strike Again and Japan Strikes Back

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=26qznY8nQYw

Video 10 (alkaa 12.1.1940, II maailmansodan viikko 20)
The Red Army Regroups to Crush Finland

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=Q5wjCu2-D1Q

Video 11 (alkaa 19.1.1940, II maailmansodan viikko 21)
Swedes not Sweden to Finland's Rescue

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=5-LNSwHgeXo

Video 12 (alkaa 26.1.1940, II maailmansodan viikko 22)
The Enigma of Germany's Wartime Economy (Suomi 7 minuutin jälkeen)

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=APtShvAKfSE

Video 13 (alkaa 2.2.1940, II maailmansodan viikko 23)
The Soviet Hammer Strikes Hard at Finland

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=g5yPK7J582E&t=

Video 15 (alkaa 9.2.1940, II maailmansodan viikko 24)
Stalemate in China, Bombs over Finland

Linkki: : https://www.youtube.com/watch?v=kOWjxkGkUno

Video 16 (alkaa 16.2.1940, II maailmansodan viikko 25)
Finland’s Desperate Fight

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=a0O3otS8CLw

Video 17 (alkaa 23.2.1940, II maailmansodan viikko 26)
Manstein Makes a Plan and Hitler has a Man Crush
(talvisota heti videon alussa)

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=cFqhzaWLM3E

Video 18 (alkaa 2.3.1940, II maailmansodan viikko 27)
Hitler Plans His New Wars - Fall Gelb

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=mKHw7DJHwF0

Video 19 (alkaa 9.3.1940, II maailmansodan viikko 28)
Finnish Winter is Almost Over

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=p4PsDwgBnCk&t

Video 20 (alkaa 16.3.1940, II maailmansodan viikko 29)
The Soviets Finish a Costly Winter War

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=lxoCEnsp4-o

World War Two on ollut vaikeuksissa Youtuben säännöstöjen kanssa ja asiallisia, historiasta kertovia videoita on toisinaan poistettu. Tästäkin syystä on hyvä tukea kanavaa, joka tuottaa poikkeuksellisen ansiokasta ja asiantuntevaa sisältöä.

Kylmää sotaa

Viikko siten (7.12.2019) The Cold War -kanava latasi Suomen sodanjälkeistä asemaa käsittelevän videon. Samantyylinen kanava kuin World War Two, mutta asiasisällöltään heikommin toteutettuna:

How did Dinland deal with the Soviet Union after World Was?
https://www.youtube.com/watch?v=cVAR60UocdQ

Karjalan Viesti 26.6.1943

Karjalan Viesti 76 vuotta sitten eli 26.6.1943:

Karjalan Viesti 26.6.1943, sivu 1

Karjalan Viesti 26.6.1943, sivu 2

Karjalan Viesti 26.6.1943, sivu 3

Karjalan Viesti 26.6.1943, sivu 4

Päivän nosto: Ananias Kekkanokka pyöräilee

Karjalan Viesti 23.6.1943

Karjalan Viesti 23.6.1943:

Karjalan Viesti 23.6.1943, sivu 1

Karjalan Viesti 23.6.1943, sivu 2

Karjalan Viesti 23.6.1943, sivu 3

Karjalan Viesti 23.6.1943, sivu 4

Päivän nosto: Yrjö Koskinen: Ote ylioppilaille Yrjön päivänä v. 1878 pidetystä puheesta

- - - 

Se voi näyttää hyvin arveluttavalta semmoinen kansallinen asema kuin meidän piene nkansan, joka myöhästyneenä on maailman näkymölle tullut ja siten mahtavain, liiankin mahtavain, keskuuteen tungettu. Sen tulevaisuudentoivo voi näyttää hyvin vähäiseltä; kuitenkin, sen voin Teille vakuuttaa, ei tarvitse olla ensinkään hädissään. Ei löydy historiassa minun tietääkseni mitään esimerkkiä, että joku kansa olisi kuollut, joku kansa, joka on tahtonut hengissä pysyä. Kun kansallinen henki pakenee, silloin vasta seuraa kansan kuolema. Elämä riippuu niin muodoin juuri tästä hengestä, tästä oikeasta kansallishengestä. Niin kauan kuin se vireänä pysyy, niin kauan on koko tulevaisuus edessä. Siihen kysymykseen, mikä nyt oikeastaan tämä tulevaisuus saattaa olla, ei kukaan voi antaa mitään suoranaista vastausta. Entisyys ei anna niin tarkkoja vastauksia tulevaisuuteen nähden, että sitä voisi sillä tavoin edeltäpäin kuvata. Mutta se onkin kysymys, jolla ei tarvitse päätänsä vaivata; pääasia on, että me tiedämme, että myöskin Suomen kansalla ennemmin tai myöhemmin on joku virka täytettävänä ihmiskunnan historiassa. Voimme olla vakuutetut, että kun aika ja hetki tulee, jolloin tämä virka on tehtävä, silloin ne sukupolvet, jotka silloin vaikuttavat, ymmärtänevät velvollisuutensa tehdä, jos me nimittäin tällä hetkellä teemme oman velvollisuutemme siinä tilassa, missä nyt ollaan. Sillä vaikeimmissakin oloissa on yksityisille ja kansoille kaikkein viisainta diplomatiaa, kaikkein viisainta politiikkaa tehdä velvollisuutensa, parhaimmalla ymmärryksellä koettaa tutkia, mitä kulloinkin velvollisuutena on, ja silloin täyttää tämä hetkentarve, tämä hetkenvelvollisuus.

Minä en tahdo sovittaa tätä yleistä sääntöä mihinkään erinäiseen tapaukseen, mihinkään erinäiseen kohtaan tahi elämän tilaan, minä sovitan sen ainoastaan yleisesti Teihin. Teillä epäilemättä on aivan selvää, mitä tällä hetkellä Teidän on tehtävä. Te tiedätte aivan hyvin, että samassa määrässä kuin vahvistatte omaa henkistä voimaanne, samassa määrässä Te vahvistatte kansanne voimaa ja samassa määrässä Te vahvistatte kansanne tulevaisuutta, jospa tänä hetkenä kansallinen asemamme olisikin kuinka vähäpätöinen hyvänsä. Me saamme ajatyella, että joka mies meistä tekee ainoastaan valmistustyötä. Se aika tulee, jolloin näiden valmistustöiden perustuksilla voidaan jotakin suurempaa työtä tehdä, mutta millaiseksi tämä vastainen työ tulee, sillä meidän ei tarvitse päätäm, me vaivata. 

- - -

Karjalan Viesti 22.6.1943

Karjalan Viesti 76 vuotta sitten eli 22.6.1943 (ei lehteä 20.–21.6.):

Karjalan Viesti 22.6.1943, sivu 1

Karjalan Viesti 22.6.1943, sivu 2

Karjalan Viesti 22.6.1943, sivu 3

Karjalan Viesti 22.6.1943, sivu 4

Päivän nosto: Jälleen puhdetyökilpailu näyttelyineen

Jatkuvan puhdetyöharrastuksen ylläpitämiseksi ja edistämiseksi ja samalla myöskin sotainvaliidien auttamiseksi järjestetään 27.–30.6. 43 välisenä aikana koko Aunuksen kannasta käsittävä toinen puhdetyökilpailu ja -näyttely, johon samalla yhdistetään myyjäiset. Kilpailu järjestetään tällä kertaa kolmessa sarjassa:

1. Tarve-esineet.
2. Koruesineet.
3. Taide-esineet (maalaukset, piirrokset, veostokset ym.)

Kuten edellisessäkin kilpailussa ei nytkään alumiinista tai muista kevyistä metalleista sekä nahasta valmistettuja esineitä oteta vastaan.

Ensimmäisellä sijalla kilpailussa on tällä kertaa tarve-esineiden sarja. Tarkoituksena on tällä tavoin saada aikaan käyttökelpoisia tarve-esineitä, samalla lisäten harrastusta niiden valmistyukseen ja parantaen niiden tekotapaa. Niinpä ovat palkinnotkin suurempia 1. sarjassa.

Kilpailun palkinnot ovat:

1. sarja

1. 1000 mk
2 kpl 2. 500 mk
5 '' 3. 200 mk
____________
yhteensä 3000 mk

2. sarja

1. 600 mk
2 kpl 2. 300 mk
4 '' 3. 100 mk
____________
yhteensä 1600 mk

3. sarja

1. 600 mk
2 kpl 2. 300 mk
4 '' 3. 100 mk
____________
yhteensä 1600 mk

Palkintojen yhteissumma on siis 6200 mk.

Jokaiseen esineeseen on lujasti kiinnitettävä lappu, missä ilmenee tekijän sotilasarvo, nimi, kp.osoite sekä esineen hinta, mikäli omistaja haluaa myydä sen. Lähetettävät esineet on pakattava erityisen huolellisesti, etteivät ne matkalla vahingoittuisi. Jos rikkoutumiia tapahtuu, eikä todellista syyllistä saada selville, korvataan esineet arviohintaan varoista. Myytäväksi tarkoitettujen esineitten hinnasta omistaja saa 80%. Loput 20% samoin kuin näyttelystä saadut nettotulot, luovutetaan Sotainvaliidien Veljesliitolle. Kun näyttely suljetaan, lähetetään esineet tai niistä saadut rahat asianomaisille. Jos esine tai siitä saatu raha halutaan lahjoittaa johonkin määrättyyn tarkoitukseen, on siitä etukäteen ilmoitettava esinettä seuraavassa lapussa. Huomautetaan erikoisesti, että näyttelyyn saa lähettää myökin oston tai lahjoituksen kautta saatuja esineitä, mutta on tällöin esineen tekijän nimi ehdottomasti mainittava.

Ulkopuolella kilpailun järjestetään näyttelyyn sarja, johon pyydetään lähettämään sellaisiakin esineitä, joiden tekijä ei ole tiedossa, mutta joilla voidaan edistää ja antaa virikkeitä ko. esineiden valmistamista varten.

Tarkemmat tiedot näyttelyä koskevista asioista, kuten näytteille lähetettävien esineiden lähetysajasta ja -osoitteesta yms. antavat yksikköjen valistusupseerit.

Karjalan Viesti 19.6.1943

Karjalan Viesti 76 vuotta sitten eli 19.6.1943:

Karjalan Viesti 19.6.1943, sivu 1

Karjalan Viesti 19.6.1943, sivu 2

Karjalan Viesti 19.6.1943, sivu 3. Sormi mukana pitämässä revennyttä kohtaa (se en ollut minä!!!) paikallaan.

Karjalan Viesti 19.6.1943, sivu 4

Päivän nosto: Rautaa kuparirahojen sijaan.

Viisipenniset kokonaan pois.

Tasavallan presidentti päätti eilen antaa eduskunnalle esityksen laiksi rahalain muuttamisesta. Esityksen mukaan markan, viidenkymmenen, kahdenkymmenenviiden ja kymmenen pennin rahat tultaisiin lyömään raudasta ja viiden pennin rahojen lyömisestä luovuttaisiin. 10 pennin koko tulisi samaksi kuin 25 pennin. Laki tyulisi olemaan voimassa vuoden 1945 loppuun, minkä jälkeen nykyisen rahalain säännökset tulisivat jälleen voimaan.

Karjalan Viesti 18.6.1943

Karjalan Viesti 18.6.1943:

Karjalan Viesti 18.6.1943, sivu 1.

Karjalan Viesti 18.6.1943, sivu 2.

Karjalan Viesti 18.6.1943, sivu 3.

Karjalan Viesti 18.6.1943, sivu 4.

Päivän nosto: Armeijan runokokoelma

Valmisteilla olevaa armeijan runokokoelmaa varten järjestettiin kevättalvella runokilpailu, jonka etusijoille päässeet runot herättivät sekä asiantuntijain että suuren yleisön keskuudessa merkittävää huomiota. Niinpä julkaisivat Suomen Kuvalehti ja Hakkapeliitta runot huomattavalla paikalla.

Armeijan runokokoelmasta on tarkoitus saada todella edustava ja laaja valikoima, joka mahdollisimman monipuolisesti ilmaisee vaikutelmia ja tunnelmia nykyisten sotiemme varrelta sekä antaa kuvan suomalaisen sotilaan elämästä niin taistelujen tuoksinassa kuin niiden rauhallisina väliaikoinakin. Teoksen ulkoasu on myöskin suunniteltu sen arvoa vastaavaksi ja lajissaan ensimmäisenä taistelevan armeijan taiteellisena tuotteena sen ilmestymisestä tulee epäilemättä muodostumaan näkyvä kirjallinen tapaus. Teoksen toimituskuntaan kuuluvat majuri Yrjä Vasama, luutn. Olavi Paavolainen ja sot. virk. MAtti Kurjensaari.

Nyt, kun parhaillaan tehdään kokoelman viimeistelytyötä, voidaan teokseen vielä sijoittaa runoja, jos ne lähetetään osoitteella 10. Kpk. 1011. Kuoreeen merkittävä sana "Runoja".

Karjalan Viesti 17.6.1943

Reilun vuoden tauon jälkeen postitukset Karjalan Viestistä 75 76 vuotta sitten jatkuvat, eli tässä Karjalan Viesti 17.6.1943:

Karjalan Viesti 17.6.1943, sivu 1.

Karjalan Viesti 17.6.1943, sivu 2.

Karjalan Viesti 17.6.1943, sivu 3.

Karjalan Viesti 17.6.1943, sivu 4.

Päivän poiminta: Ilmahälyytys Berliinissä

Berliinissä oli keskiviikon vastaisena yönä ilmahälytys, joka kesti 1.45:stä klo 2.19:ään. Mitään erikoista ei sattunut.

Arvio: They Shall Not Grow Old

Kaatuneiden muistopäivän kunniaksi menin elokuviin.

Vuorossa oli LOTR-ohjaaja Peter Jacskonin ohjaama sotadokumentti, mahtaakohan olla hyvä? Kyllä, ja se on niin hyvä että They Shall Not Grow Old saa antamaan anteeksi Legolas skeittaa -kohtauksen Kahdessa tornissa!

Kuva: bbc.com

Peter Jackson on keksinyt tämän dokumentin tekoon mitä mielikuvituksellisimpia temppuja: rintamalla kuvatut elokuvan pätkät on väritetty, jolloin ympäristö, yksityiskohdat ja ihmiset "heräävät henkiin". Paikoitellen digitaalinen väritys oli vähän kankeaa ja näytti kuin nettivideota tai Yle Areenaa katsoessa latausnopeus olisi pudonnut kymmeneen kilotavuun minuutissa, mutta pääosin väritys teki tehtävänsä. Kameraan tuijottavat, hermostuneet miehet ovat paikoitellen värin saatuaan lähes aavemaisempia kuin perinteisissä mustavalkokuvissa pönöttävät kiväärimiehet. Monessa pätkässä myös nauretaan ja pidetään hauskaa, mikä tuo sotadokumenttiin uskomatonta inhimillistä lämpöä. Mukana on myös valokuvia, propagandajulisteita ja piirroksia, jotka soljuvat saumattomasti valokankaalla.

Sotilaiden marssia on kuvatttu usein. Kameran ohi valuvat ja pälyilevät sotilaat ovat samalla kertaa eläviä ja aavemaisia. Kuva: episodi.fi

Toinen, hätkähdyttävä niksi oli käyttää huuliltalukijoita selvittämään, mitä miehet sanovat tai puhuvat. Ylipäätään mykkäfilmien äänimaailma saadaan sekin eloon. Miehet eivät toki pidä pitkiä puheita vaan yksinkertaisesti tokaisevat toisille jotain arkipäiväistä. Tämä saatetaan yhteen tykkitulen, kilinän, kolinan, mudan litsaamisen, hevosten hirnahdusten ja marssiäänten sekä sotilaiden soittaman musiikin kanssa. Erityisesti hätkähdin loistavaa otosta, jossa raskas kenttätykki ampuu ja viereisen talon katolta alkaa tippua kattotiiliä: tiilten putoamisesta ja pirstoutumisesta lähtevä ääni on myös otettu mukaan! Räjähdykset äänineen ja maaryöppyineen ovat henkeäsalpaavia, etenkin kun dokumentin kohokohdassa lähdetään hyökkäämään ja huudot ja säkkipillit sekoittuvat tuohon kakofoniaan.

Kaiken kruunaa I maailmansodan tommyjen, entisten brittisotilaiden haastattelunauhat joiden selostus luo narratiivin rintaman jokapäiväisestä elämästä kauhuineen, suruineen ja riemuineen. Tässä ei olla missään erityisessä paikassa tai tukikohdassa, ehkä Belgiassa, ehkä Ranskassa. Vastassa on saksalaisia, "18-vuotiaita poikia, kuten  mekin olimme" toteaa moni tommy. Haastattelut ja kuva pelaavat yhteen täydellisesti. Katsoja tietää, että kuva ei liity autenttisesti – suoraan – kokemuksistaan kertovan veteraanin kuvaamaan tapaukseen, mutta tämä ristiriita sulaa välittömästi: mies, jonka päästä puolet on ammuttu pois voisi olla yhtä hyvin se, josta muistelija kertoo ja loppujen lopuksi, todennäköisesti kuvassa olevan sotilaan kuolemaan johtanut tapahtumaketju oli samanlainen.

Elokuvan lopussa luetellaan hienon I maailmansodan aikaisen kappaleen (Mademoiselle from Armentières / Hinky Dinky Parlez Vous) tahdissa ne lukuisat veteraanit, joiden kerrontaa kuullaan. Pitkän listan jälkeen kiitetään aineistot keränneitä haastattelijoita (oral historians), mikä oli hyvin liikuttava hetki itselleni, sotaveteraaneja usein haastatelleena tutkijana ja folkloristina.

Värin, äänen ja puheen yhdistelmästä syntyy liikuttava ja tehokas elokuva, joka ansaitsee tulla katsotuksi suurelta kankaalta. Etenkin kuvattaessa hyökkäystä ja sen valmisteluja muutenkin erinomainen dokumentti loistaa.

Suosittelen kaikille! (K-16, sisältää raakaa kuvamateriaalia)

Tuntematon Sotilas - TV-sarja

Arvostelin Aku Louhimiehen Tuntemattoman Sotilaan (2017) lähes tuoreeltaan tänne blogiin. Elokuva sai minulta kaksi tähteä viidestä. Siinä oli paljon kerronnallisia ongelmia, ja nyt olen katsonut Areenasta TV-sarjan kaikki osat.

Kannattaa katsoa. Täytyy myöntää, että TV-sarja toimii paljon paremmin. Leikattu materiaali on ehdottomasti katsomisen arvoinen eikä halpahintaista rahastusta. Itse petyin elokuvaan, kun mm. trailerissa näytetty kohtaus Äänislinnan keskitysleiristä puuttui, mutta eipä sitä juurikaan nosteta sitten esille sarjassakaan – Lyhyt kurkistus vain. Tämä traileri vs. elokuva kiusoittelu alkaa olla valtavirtaa, että saadaan ihmiset ostamaan sekä elokuvalippu että DVD. 

Osa kohtauksista on selvästi kuvattu sitä varten, että voitaisiin näyttää että "tällaistakin oli sodassa". Niiden poisleikkauksen elokuvasta ymmärtää hyvin, vaikka osa niistäkin oli oikein mainioita. Vaikuttaa myös siltä, että osa kohtauksista oli otettu sen perusteella mitä sotahistorian hyllylle on ilmestynyt viimeisen viiden vuoden aikana. Kotirintama, valokuvaaminen, naiset ja "hermosota" on otettu mukaan ilmeisesti siksi, että näyttäisi siltä kuin viimeaikaista sotatutkimustakin olisi luettu huolella. Hauskoja lisiä sinänsä, mutta enempi turhia.

TV-sarjassa seisotaan myös kuuluisaa "kovennettua" ja täytyy ihmetellä näin jälkikäteen, miksi se leikattiin pois elokuvasta. Se syventää paljon Lammiota, Lehtoa, Määttää ja Rahikaista hahmoina ja Louhimiehen kuvakulmat ja näyttelijöiden suoritukset ovat erinomaiset. Kuvallisesti se jopa ylittää vuoden 1955 filmatisoinnin ja kolme miestä mäen päällä on yhtä ikoninen otos kuin alaviistosta kuvatut Åke Lindman, Pentti Siimes ja Kaarlo Halttunen.

Rahikainen (Adrei Alén), Lehto (Severi Saarinen) ja Määttä (Max Ovaska) seisovat kovennettua. Yksi parhaimmista, mystisestä syystä elokuvasta poisleikatuista kohtauksista.  Kuva: Tuntematon Sotilas (2017), osa 1.

Elokuvasta puuttui suhde henkilöhahmoihin ja se rakentuikin näyttelijöiden suhteen lähes täysin Eero Ahon Rokan ja Aku Hirviniemen Hietasen varaan. Valtaosa lopuista jäikin sitten arvailun varaan ja liki merkityksettömiksi. Nyt monet hahmot tulevat paljon tutummiksi ja samanlainen suhde kuin romaanin tai vuoden 1955 Tuntemattoman hahmoihin alkaa syntyä, mutta jää kyllä TV-sarjassakin monesti puolitiehen. Esimerkiksi Robin tekee Hauhiana nyt vähän enemmänkin kuin käy pikaisesti saamassa napin otsaansa.

"Frontside Ollie" saa uuden merkityksen. Elokuvassa Robinia ei juuri tämän enempää nähtykään, vaikka hänen läsnäolonsa ja kuolemansa merkitys oli Linnan romaanissa suuri. Jälki on turhan sotkuista verrattuna Linnan kuvaukseen Hauhian kaatumisesta. Kuva: Tuntematon Sotilas (2017), osa 3.

Samoin TV-sarjassa kotirintama ja lotat pääsevät hieman enemmän oikeuksiinsa. Nyt Rokan perhettä seurasi oikein mielellään eikä se tuntunut enää päälleliimatulta. Käynti Rokan suvun kotitilalla Karjalankannaksella 1941 tosin oli aivan liian aikaista: se (Viljam Pylkkään koti) sijaitsi Vuoksen rannalla Räisälässä Keljan kohdalla, ja sinne pääsi muuttamaan aikaisintaan talvella 1941–1942, Vain Kannaksen länsiosiin, etupäässä rajan pintaan ja Johannekseen muutti evakkoja takaisin jo 1941. Nyt Rokka on muuttamassa perheineen kotitilalle lähes samaa tahtia hyökkäävien suomalaisten kanssa, ellei jopa näiden edellä! Eero Ahon Rokasta: suoritusta on hehkutettu Jussi-palkintoa myöten, mutta mielestäni Aho ei ole uskottava karjalainen. Hän on pikemminkin karjalan murteella puhuva – ei "haastava" – hahmo. Esimerkiksi Rokalle ehdottomasti ominainen elävyys ja huumorintaju ei Ahon sanomana välity. Nyt hän on liikaa väsynyt, suorastaan vanha mies.

TV-sarjan pahin ongelma on, että samat "kikat" toistuvat jatkuvasti. Jotain tapahtuu kuten sotavanki ammutaan, Rahikainen ryöstelee, Äänislinnassa Veeruska tavataan ja kuva pysähtyy hetkeksi Hietaseen/Hirviniemeen joka tuijottaa samalla ilmeellä ja jatkaa menoaan (ajattelin tehdä ilmeistä koosteen, mutta en jaksa). Samoin jatkuva kuvaus miesjonosta sivusta postikorttimaisemissa alkaa kyllästyttää. Välissä esitetyt kartta-animaatiot ja arkistokuvat olivat aika turhia. Tuntemattomia ei tarvitse linkittää suureen kuvaan, sitähän se sammakkoperspektiivi on, ja ajankuva syntyy muullakin kuin SA-kuvalla upseereista, hautajaisista ja lentokoneista. Hitlerin vierailu Marskin synttäreillä oli harvinaisen turha arkistolisä. Johtaja tuli, häntä nauhoitettiin salaa ja hän sai tupakansavua silmilleen, ei siinä sen ihmeempiä! Osa näyttelijäsuorituksia on myös yksinkertaisesti surkeita. Toisinaan lauseita ladeltiin kuin Aki Kaurismäen leffoissa.

Sitten parhaimmistoon. Jo elokuvassa oli poikkeuksellisen hyvät taistelukohtaukset ja TV-sarja jatkaa samalla linjalla. Jatkosodan taistelut kuvataan hienosti sekä taitavasti ja jalkaväkimiehen taistelutapa tulee selkeästi esille. Viimeisen osan epätoivoiset murtautumisyritykset, joissa Kariluoto kaatuu, näytetään erityisen koruttomasti. Erityisen kehuttavaa on, että vaikeasti kuvattavat metsätaistelut on saatu filmattua näin hyvin. Suomalaiset TK-miehet valittivat vuonna 1941 sitä, ettei jatkosodan metsätaisteluita peitteisessä maisemassa saa kunnolla filmattua siinä missä saksalaiset saivat dokumentoitua komeita panssarihyökkäyksiä Itä-Euroopan aroilla huomattavasti helpommin maaston avoimuudesta johtuen. On erikoista, että realistisimmat taistelukohtaukset ovat siinä versiossa, joka on ajallisesti kauimpana itse sodasta.

Herää kysymys, oliko projekti alunperinkin tarkoitettu TV-sarjaksi? Poisleikattu materiaali oli juuri sitä, mitä elokuva olisi tarvinnut toimiakseen Tuntemattoman sotilaan filmatisointina. Elokuvaahan perusteltiin sillä, että kaikki eivät ole lukeneet kirjaa mutta elokuvaa todella ymmärtääkseen oli kirja luettava. TV-sarja minimoi tätä ongelmaa.

Eikä poisleikatussa materiaalissa ollut ylimääräisiä hyönteisiä.